Suomen matkailussa on viime vuosina päästy hyvälle kasvu-uralle. Tehtävää kuitenkin on. Volyymiltään matkailu on Suomessa vain puolet siitä mitä Ruotsissa, ja Suomen matkailutulo, reilu 4 mrd./vuosi, on vain hieman suurempi kuin Islannissa – jonka väkiluku on vain murto-osa Suomesta. Maailmalla Suomi tunnetaan edelleen huonosti, eikä oman viestin läpi saaminen kilpailussa ole pienillä resursseilla helppoa. Miten saadaan nyt hyvästä nosteesta hyöty irti ja Suomen matkailu kestävälle kasvu-uralle satunnaisen tilastopiikin sijaan? Tästä keskustelimme heinäkuussa Porin SuomiAreenssa. Keskustelussa esitetty menestysresepti menee näin:
Reagointia ja riskinottoa
Iceland Airin maajohtaja Pekka Mäkinen korosti Islannin ihmeessä yhteismarkkinoinnin yrityslähtöisyyttä ja nopeaa reagointia sekä elokuvatuotantojen merkitystä maan globaalin tunnettuuden kasvattamisessa. Islannissa tehdään ja otetaan riskejä. Se on kannattanut – vuodesta 2010 matkailijamäärä on kasvanut 266%. Myös Finavian toimitusjohtaja korosti yritysten merkitystä kasvun moottorina – markkinointi on järkevää vain, jos siihen on vahva yritysten sitoutuminen.
Meidän olisi siis matkailun kehittämiseksi organisoiduttava tavalla, joka mahdollistaa tarvittaessa nopeankin reagoinnin ympäristön muutoksiin, haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Islannin matkailun kasvu alkoi tuhkapilvikriisistä. Miten meidän kävisi vastaavassa tilanteessa? Osaisimmeko yhdessä tehdä nopeita päätöksiä ja pystyisimmekö kääntämään tilanteen voitoksi? Olisi myös uskallettava ottaa riskejä ja tehdä rohkeitakin valintoja ja myös hyväksyttävä se, että aina ei onnistusta. Turvallisen tasaisella tekemisellä maailmaa ei taideta valloittaa.
Veturibrändeillä kasvua kaikille
Washingtonin näkökulmasta Suomea tarkasteleva Nordic West Officen Kristiina Helenius muistutti, että näkyvyydestä on maailmalla valtava kilpailu, ja on äärimmäisen haastavaa saada läpi montaa viestiä tai useaa brändiä. Suomen tällä hetkellä tunnetuimmat pääbrändit ovat Helsinki ja Lappi, ja näiden vahvistamisesta hyötyisi koko Suomi. Hajautettu markkinointiviesti sitä vastoin ei koskaan ole kustannustehokas.
Helsingillä ja Lapilla on muutakin yhteistä: kyky tavoittaa omalla markkinoinnilla ja viestinnällä satoja miljoonia henkilöitä vuosittain ja myös ratkoa toimialaan liittyviä haasteita mm. digitalisaation, jakelukanavien ja markkinoinnin muutokseen liittyen. Helsingin WeChat My Helsinki Mini Program ja Lapin elokuva- ja tv-tuotantojen hyödyntäminen destinaatiomarkkinoinnissa ovat tästä hyviä esimerkkejä.
Aiempaa tiivimpää yhteistyötä
Helsingin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva muistutti majakkatekojen, kuten Helsinki 2018 summitin merkityksestä. Niillä saatu globaali huomio olisi hyödynnettävissä myös matkailullisesti. Myös Helsinki-Vantaalle jo saapuvista transit-matkustajista tulisi saada paremmin kiinni – edelleen 4/5 jatkaa pysähtymättä Suomeen. Visit Rovaniemen Sanna Kärkkäinen vahvisti näkemystä – rohkeus selkeisiin valintoihin ja suuremmat yhteisponnistukset tuovat paremman suhteellisen tuoton. Helsinki on Lapille tärkeä gateway suorien lentojen kasvusta huolimatta.
Finnairilla on käynnissä historiallisen vahva kasvu. Mikko Turtiainen uskoo, että Suomen kansainvälisessä myynnissä on kuitenkin paljon kehitettävää. Myös asiakaskokemuksen merkitys kasvaa jatkuvasti. Markkinointijohtaja Johanna Jäkälä painotti, että yhteinen käsitys Suomen pääviesteistä ja niiden vahvistaminen yhdessä on äärimmäisen tärkeää.
Suomen matkailun saaminen todelliselle, kestävälle kasvu-uralle edellyttää kärkialueiden globaalin kiinnostuksen hyödyntämistä sekä aiempaa tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Tähän tartumme varmasti!