Arktisen luonnon ankaruus on vuosituhansia vaikeuttanut ihmisen mahdollisuutta nauttia sen runsaistakin antimista. Tammikuun pakkasilla kärvistellessä väistämättä pohtii, kuinka ensimmäiset näillä selkosilla liikkuneet ihmiset ovat voineet selvitä viikkokausien pakkasista hengissä. Tuskin aina on selvittykään, mutta jotenkin tänne vain on asumaan asettauduttu.
Lapissa on aina tarvittu erityistä osaamista, kekseliäisyyttä ja päättäväisyyttä. Muuten ei pärjää.
Meillä on nykyään helppoa. Voimme säätää talojemme lämmöt asteelleen kohdilleen, käydä lämpimässä suihkussa, valmistaa ruokaa ilman tulta ja napsauttaa kaamoksen keskelle valon iltapuuhia varten juuri silloin kun haluamme. Kaikkeen tähän käytämme ympärillämme saatavilla olevia luonnonvaroja. Arktinen ympäristö on karu ja ankara, mutta se on myös äärettömän herkkä. Metsästäjä-keräilijänä tai paimentolaisena liikkunut ihminen otti sen, minkä luonto antoi. Sillä oli pärjättävä ja se pisti hänet kunnioittaman luontoa. Me taas voimme ottaa kaiken minkä irti saamme – jos haluamme.
Neven liiketoiminta perustuu suurelta osin luonnonvaroihin. Toiminnan on myös oltava tehokasta ja kannattavaa. Emme kuitenkaan voi emmekä halua rasittaa ympäristöä yhtään enempää kuin on välttämätöntä. Jos haluamme toimia pitkäjänteisesti ja elää täällä vuosikymmenten ja -satojenkin päästä, on meidän ymmärrettävä, ettei ympäristöä voi kertakäyttää. Siksi kiertotalous ohjaa meidänkin toimintaamme vahvasti. Kiertotalous mielletään usein kierrättämiseksi, vaikka kierrätys on vain osa sitä.
Kiertotalousajattelu lähtee jo tuotteen tai palvelun suunnittelusta. Miten tuote voidaan tehdä niin, että siinä hyödynnetään kiertotalouteen soveltuvia materiaaleja? Miten sen tuotanto ja jakelu toteuttaa kiertotalouden periaatteita? Onko tuote rakennettu ja käytettävissä niin, että se voidaan taas kerätä ja kierrättää takaisin raaka-aineeksi, jota joku voi hyödyntää?
Suosiolan voimalaitos hyödyntää sivuvirrat
Yksi hyvä esimerkki tulee lämmön ja sähkön tuotannostamme Suosiolasta. Kaukolämpö ja sähkö syntyvät puulla ja turpeella, jotka ovat paikallisia polttoaineita. Öljyä käytetään alle prosentti. Itse voimalaitos on huippumoderni ja sen hyötysuhde yli 100%. Suosiola hyödyntää mm. palokaasujen hukkalämmön savukaasupesurin avulla, joka pysäyttää samalla pienhiukkasten matkan taivaalle. Piipusta tulee vesihöyryä, palanut turve ja puu muuttuu lämpö- ja sähköenergiaksi sekä tuhkaksi. Kotona napsautamme valon päälle, nautimme lämpimistä huoneista ja kuumasta suihkusta.
Metsästä olemme tämän lämmön ja sähkön ottaneet, mutta kiertotalouden kautta annamme myös takaisin. Voimalaitoksen tuhkasta, jossa poltetun puun ravinteet yhä ovat, tehdään luonnonmukaista metsälannoitetta. Ecolan tuhkarae on erinomainen esimerkki siitä, miten ennen jätteeksi menneestä tuotannon sivuvirrasta voidaan tehdä taloudellisesti kannattava ja luontoa hyödyttävä tuote. Se parantaa tutkitusti metsän kasvua täällä lyhyen kasvukauden alueella. Parantunut kasvu hyödyttää taas lopulta lämmön ja sähkön tuotantoamme. Sitä on kiertotalous – materian kiertoa, josta saadaan taloudellista hyötyä.
Moni pohjoisen kaupunki on jo tuotteistanut arktisuuden. On valassafareita, revontulia, jäätä ja lunta, karua luontoa. Meillä on mahdollisuus tehdä tehokkaasta, mutta omalla tavallaan pehmeästä urbaanista toiminnastamme täällä pohjoisessa oiva kilpailuvaltti. Voimme näyttää, että vaikka olosuhteet ovat haastavat ja herkät, voimme säilyttää harmonian ympäristömme kanssa olematta silti metsäläiskansa. Voimme tarjota asukkaille, matkailijoille ja elinkeinoelämälle maailman toimivimmat puitteet ympäristöä mahdollisimman vähän rasittaen. Uskon, että tällaista toimintaamme ylpeästi esille tuoden, alueemme vetovoima lisääntyy. Samalla voimme olla hienona esimerkkinä, eikä Ympäristökeskus suotta ole valinnut Rovaniemeä kiertotalouden edelläkävijäkunnaksi.
Jos kestävällä tavalla eläminen, toimiminen, sekä palveluiden ja tuotteiden tuottaminen on mahdollista tällaisessa ympäristössä, miksi se ei onnistuisi muuallakin?