Kahdeksan jäsenvaltion, alkuperäiskansojen edustajien sekä tarkkailijoiden Arktinen neuvosto täyttääensi vuoden syyskuussa kaksikymmentä vuotta. Suomen kaksivuotinen puheenjohtajuuskausi alkaa vuonna 2017 maamme täyttäessä sata vuotta.
Kanadan viime keväänä päättynyt puheenjohtajuus painotti taloudellisia kysymyksiä, jolloin neuvosto myös toimeenpani erillisen arktisen talousfoorumin perustamisen. Tämän johdosta uusi Arktinen talousneuvosto aloitti toimintansa viime syksynä.
Arktisen neuvoston puheenjohtajuus on Yhdysvalloilla vuosina 2015-2017 ja myös talousneuvostolla on alaskalainen puheenjohtaja. Syyskuussa 2015 Alaskan Anchoragessa järjestetty arktisten maiden ulkoministerien Glacier-konferenssi keskittyi ilmastonmuutoskysymyksiin, mutta kokouksen aikana Valkoinen talo otti kantaa myös Yhdysvaltain jäänmurtajatarpeeseen.
Miten Suomi sitten toimii parhaiten valmistautuessaan vastaanottamaan Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden? Ja millaisia asioita suomalaiset yritysedustajat voivat nostaa esiin Arktisessa talousneuvostossa?
Meillä suomalaisilla on kyky tarkastella asioita laajojen kokonaisuuksien näkökulmasta, kansainvälisellä tavalla, joka palvelee kaikkien, ei vain yhden maan tai alueen, etuja. Olemme lisäksi kautta vuosikymmenten toimineet puolueettomina vaikeidenkin tilanteiden neuvottelijoina ja jopa ratkaisijoina. Nämä ominaisuudet yhdessä avaavat polkuja, joilla voimme edistää arktisen alueen kestävää kehitystä niin taloudellisesta kuin yhteiskunnallisesta näkökulmasta, ja kenties jopa levittää tätä kehitystä arktisen alueen ulkopuolelle.
Arktisen alueen kaupassa on muualta maailmankaupasta tuttuja esteitä niin suuralueellisesti kuin paikallisesti tarkasteltuna. Tullit, työvoiman liikkuvuus, erilaiset kotimaisuusastevaatimukset, pohjoismaiset rajaesteet ynnä muut hidastavat arktisen alueen kestävää kehitystä.
Purkamalla näitä niin makro- kuin pienemmän tason esteitä Suomi voi omalta osaltaan huolehtia siitä, että arktisella alueella voidaan viedä parhaita teknologioita, palveluja sekä osaamista aina sinne, missä niitä tarvitaan. Näin toimimalla kauppa lisääntyy, syntyy lisää työpaikkoja ja kestävä kehitys turvataan varmistamalla parhaiden teknologioiden käytettävyys.
Koko Suomi on arktinen maa. Osaamisemme on jo sinällään arktista. Otettakoon esimerkiksi rakentaminen. Eteläsuomalaiset talot kestäisivät lähes missä tahansa arktisessa yhteisössä huomattavasti pohjoisempanakin. Toisesta ja kolmannesta esimerkistä käyvät talvivaatteet ja osaaminen tienpidossa: suomalaisin varustein yksikään Pohjois-Amerikan itärannikon viimeaikaisista talvimyrskyistä tuskin olisi synnyttänyt sellaisia apokalyptisia uutisotsikoita, joille olemme täällä Pohjolan perukoilla hymähdelleet.
Monia pyöriä ei tarvitse keksiä uudestaan, vaan viedä sitä, mitä jo osaamme. Arktinen kasvu on suuri mahdollisuus koko Suomelle.
Tero Vauraste
Toimitusjohtaja, Arctia Oy
Puheenjohtaja, Arktinen talousneuvosto
Lapland Ambassador