Mistä on kyse?
Kaivosteollisuuden vaikeat vuodet näyttävät jääneen taakse. Kaivosalan imago on tasoittunut Talvivaara/Terrafame-sotkujen jälkeen, ja ala itse on pystynyt osoittamaan aiempaa suurempaa vastuullisuutta toiminnassaan. Kestävän kaivostoiminnan verkosto on luotu edistämään vuoropuhelua kaivosteollisuuden sidosryhmien välillä, jotta matkailuun, poronhoitoon ja ympäristöön liittyvät ristiriidat voidaan ratkaista. Uusi, puhtaampi teknologia luo mahdollisuuksia alalle. Alan työllistävää vaikutusta ei kuitenkaan tunneta hyvin, ja osaavasta työvoimasta on pulaa. Raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat ovat pysytelleet matalana, mutta kannattavuuteen vaikuttavat logistiikkakustannukset ovat olleet nousussa.
Merkitys Lapille
Lapissa toimivat kaivosalan yritykset kasvattivat viime vuonna liikevaihtoaan 28 prosenttia, ja uusia investointeja suunnitellaan. Kaikki Lapissa toimivat kaivokset ovat lisäämässä tuotantoaan. Kaivosten liikevaihto oli vuonna 2016 noin 460 miljoonaa euroa ja ne työllistivät suoraan 1 410 henkilöä; välillisesti jopa 3000 työntekijää. Lapin suurimmat kaivokset ovat Kevitsan nikkeli- ja kuparikaivos ja Pahtavaaran kultakaivos Sodankylässä sekä Suurkuusikon kultakaivos Kittilässä. Lisäksi Kemissä toimii Tornion terästehdasta palveleva kromikaivos.
Suunnitteilla olevia kaivoshankkeita:
Sakatti (Anglo American, Suomessa AA Sakatti Mining)
Natura-alueelle suunniteltu kupari- ja nikkelikaivoshanke Sodankylän Viiankiaavan alueella. Yhtiöllä on Sodankylässä yhteensä noin 830 neliökilometriä valtauksia. Toteutuessaan se voisi nousta liikevaihdoltaan jopa miljardin euron kokoluokkaan ja synnyttää 1 500 uutta työpaikkaa.
Sokli (Yara)
Savuskoskella sijaitsevassa Soklissa on vuosikymmeniä suunniteltu fosforimalmien hyödyntämistä avolouhintana Soklin karbonaattimassiivin pintaosasta. Toiminta-alue noin 300 hehtaaria. Yara haluaisi Suomen valtion lähtevän mukaan Soklin junaratahankkeeseen. Soklin liikevaihdoksi on arvioitu noin 500 miljoonaa euroa ja työllistäväksi vaikutukseksi tuhat henkilöä.
Suhanko (Gold Fields Arctic Platinum)
Euroopan suurimmaksi kaavailtu kaivoshanke sijoittuu Ranuan, Tervolan ja Rovaniemen alueelle. Kaivoksen toiminta-alue tulee olemaan lähes 10 000 hehtaaria ja kaivoksesta saadaan platinametalleja, kuparia, nikkeliä, kobolttia ja kultaa. Kaivosyhtiö on anonut viiden vuoden lykkäystä kaivosluvan raukeamiselle, koska töitä alueella ei ole saatu käyntiin. Liikevaihto ja työllisyysvaikutukset olisivat Soklin kokoluokkaa.
Rompas (Mawson Resources)
Malminetsintä on paljastanut Ylitornion ja Rovaniemen alueella erittäin suuria kultapitoisuuksia, parhaat löydöt ovat luonnonsuojelualueilla. Alueella on myös uraania, ja ennen kultalöydöksiä suunnitteilla oli uraanikaivos. Päätöstä kaivoksen perustamisesta ei ole tehty, mutta toteutuessaan se voisi synnyttää liikevaihtoa 150 miljoonaa euroa ja työllistää 500 henkilöä.
Uudet kaivokset voisivat synnyttää yhteensä kahden miljardin euron liikevaihdon ja luoda 4 000 työpaikkaa.
Voit myös ladata Lapin kaivosteollisuudesta kertovan tietopaketin (pdf).
Julkaistu 9/2017