Vuonna 2016 Lapin vienti oli 3,6 miljardia, mikä oli 7% koko Suomen viennin arvosta. Lapin osuus esimerkiksi metallimalmin luohinnan liikevaihdosta oli 54%.
Lapin talouden kasvu on positiivista ja taantuma vaikuttaisi olevan ohi. Minkälaisia syitä kasvavien talousnumeroiden takana on ja minkälaisia investointeja on suunnitteilla? Lapin liiketalouden asiantuntijat keskustelevat kasvusta ja kasvun syistä.
Lapin liiton EU:n työpajalle esittämässä raportissa vuonna 2013 mainittiin alueen toimivat liikenneyhteydet ja logistiikka, vahva perinteinen teollisuus, tietotekniikan asiantuntijuus, vahva osaaminen kansainvälisessä matkailussa, loistavan tutkimus- ja kehitystyö ja koulutustarjonts, puhdas ympäristö ja korkean elämänlaatu kilpailuetuina Lapin taloudelliselle kasvulleen. Raportin mukaan matkailu, kaivostoiminta ja tuotantoteollisuus (teräs ja metsä) ovat alueen kasvun avainaloja. Sidosryhmät ja ajatushautomot harkitsevat nyt bioenergian lisäämistä tälle listalle.
Lupaavia kaivoshankkeita
Kaivostoiminnan sektorin tarkastelu näyttää suuria kasvumahdollisuuksia. ELY-keskuksen katsauksen mukaan kaivostoiminnassa laadukas ja hyvin tehty tutkimus voi johtaa uusiin kaivoshankkeisiin seuraavan vuosikymmenen aikana.
Osuuspankin yrityspalveluiden johtajan Markku Härkösen mukaan, – Ihmiset maailman ympäri investoivat kaivostoimintaan. Meillä on kansainvälisiä investoijia Kanadasta ja Etelä-Afrikasta. Olemme löytäneet Lapista mineraaleja, kuten kultaa.
Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki mainitsi myös lupaavia kaivoshankkeita.
– Nämä hankkeet vaativat aikaa. Odotamme tänne kahta tai kolmea kaivosta, sijoitusarvoltaan noin kolmesta viiteen miljardia euroa. Hän sanoi, – Myös teollisuuden sektori näyttää lupaavalta. Tästä esimerkkinä on Kemin satavuotisen metsäalan yritykset Stora Enso ja Metsä Group, sekä metalliteollisuuden yhtiö Outokumpu.
Nousukäyrä Lapin tuotantoteollisuudessa näkyy sen viennin orastavassa vetovoimassa. Viimeaikaisen barometrin mukaan, vientiteollisuuden veto on erityisen hyvin nähtävissä Outokummun Tornion tehtaalla. Tehdas toimii nyt lähes täydellä kapasiteetillä vaikean viiden vuoden jakson jälkeen. Sen toiminnan tulokset ovat selkeästi parantuneet tänä vuonna, vaikka viime vuoden ensimmäisen puoliskon aikana tulokset olivat negatiivisia.
Uusinta teknologiaa bioenergiassa
Lapin teollisuuden investoinneista suurimmat odotukset kohdistuvat nyt biopolttoainehankkeisiin Kemissä ja Kemijärvellä. Kysyttäessä kasvuodotuksista Lapin bioenergiasektorilla Boreal Biorefin toimitusjohtaja Heikki Nivala sanoi, – Lapissa kasvu on suhteellisen korkeaa ja sellun kysyntä on kohtuullista. Metsän kasvu ympäri Suomen kiihtyy ja pohjoisessa vähittäinen kasvu on korkeinta metsien nuoren ikärakenteen ja ilmaston muutoksen vuoksi.
Boreal Biorefin biomassahankkeen etenemistä Nivala kommentoi – CAMCE on arvioinut useita paikkoja, ja heidän mukaansa Kemijärvi tarjoaa lupaavimman paikan heidän investoinnilleen [biomassatehtaalle].
Lapin Yrittäjien toimitusjohtaja Pirkka Salo sanoo biomassahankkeesta, että tulevina viikkoina selviää biojalostamojen tulevaisuus Lapissa.
– Seuraavien kahden viikon aikana saanemme lisää tietoa Kemin biopolttoainetehtaan ja Kemijärven biomassatehtaan suunnitelmista. Jos nämä sijoitukset toteutetaan, niillä tulee olemaan merkittävä vaikutus alueen liikenteeseen ja työllisyyteen. Olettaakseni ne edustavat alansa viimeisintä teknologiaa.
Kasvua useilta sektoreilta
Timo Rautajoen mukaan teollisuus ja kaivokset tarvitsevat palveluita muilta yhtiöiltä ylläpidolle ja alihankinnalle.
– Yli sata yhtiötä Etelä-Suomesta ovat avanneet haarakonttoreita Lappiin ja toiset sata haluavat tulla laman jälkeen, eli nyt.
Liikeammattilaiset mainitsivat myös etätyön yhtenä vaikuttavana sektorina. Heidän mukaansa teknologinen kehitys digitalisaatiossa ja verkkojen nopeudessa, korkeakoulujen vahva tutkimus sekä kansainvälisten verkostojen yhteiset resurssit ovat luoneet ympäristön innovaatioille, ja tarjoavat nyt laajan skaalan mahdollisuuksia etätyölle. ELY-keskuksen barometrin mukaan tämä kehitys on mahdollistanut yhtiöille operaatioiden hajauttamisen yksittäisiä tehtäviä myöten, lisäten tuottavuutta.
Härkönen yhtyy ennusteeseen sanoen, että teknologia ei ainoastaan mahdollista etätyöskentelyä, vaan myös luo mahdollisuuksia yliopisto-opiskelijoille ja valmistuneille löytää töitä paikallisesti.
Toinen nouseva sektori ovat pien- ja keskikokoiset yritykset (Pk-yritykset). ELY-keskuksen raportissa kerrotaan selvästä noususta Pk-yritysten perustamissuunnitteluissa ja sijoitushankkeissa vuoden alusta lähtien, eritoten metalli- ja puutuotteiden teollisuudessa.
Puhuttaessa erittäin tarpeellisista parannuksista seudun logistiikan rakenteisiin, kamarin johtaja Rautajoki esitti esimerkkinä ehdotuksen ratayhteydestä Rovaniemeltä Kirkkoniemelle. Hän näkee positiivisena myös mahdollisuuden logistiikan investointeihin. – Olemme nyt talouden kasvukauden keskellä. Kemi-Tornion alue on erittäin lupaava teollisille investoinneille. Hyvien raaka-aineiden saatavuus tukee esimerkiksi metsä- ja kaivosteollisuutta. Meillä on energiaa ja vesivoima on uusiutuvaa. Lapin sijainti on strateginen hyvillä yhteyksillä, sieltä on helppo kuljettaa raaka-aineita Venäjälle, Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan, hän selitti.
Rautajoki oli myös samaa mieltä Salon kanssa teollisuuden taitavan työvoiman puutteesta Lapissa, jonka väkiluku on vain 180 000 asukasta. – Yritämme houkutella ihmisiä tulemaan ja jäämään tänne, sanoi Rautajoki mahdolliseksi ratkaisuksi työvoiman puutteeseen.
Kaikkiaan Lapissa, kuten muuallakin Suomessa, nautitaan hyvästä kasvusta, sanoi talousministeriön yritys- ja innovaatio osaston johtaja Olli Koski.
– Eritoten matkailupalvelut, metsäteollisuus, metallityö ja kaivostoiminta ovat Lapissa tärkeitä ja positiivisia sektoreita tällä hetkellä. Talouden näkymissä on aina riskejä, matkailun ja raskaan teollisuuden ollessa kausittaista toimintaa. Lapin matkailuala on hiljattain onnistunut laajentamaan asiakaskuntaansa kiinalaisiin ja muiden Aasian maiden matkailijoihin, mikä auttaa sektoria kestämään talouden vaihtelevuutta tulevaisuudessa, hän otaksui.