Uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvalla biotaloudella on Lapissa pitkät perinteet. Vuonna 2018 koko biotaloussektorin tuotos oli Lapissa 2,4 miljardia euroa, mistä metsäsektorin osuus oli reilusti yli puolet. Muita merkittäviä biotalouden toimialoja Lapissa ovat muun muassa rakentaminen, elintarvikesektori, luontomatkailu sekä energia- ja vesiteollisuus.
Viime vuosina biotalouden tuotos on Lapissa ollut kasvussa, vaikka metsäsektori onkin ollut pienoisessa laskussa. Metsäteollisuuden suunta kuitenkin kääntyi, kun Metsä Group ilmoitti helmikuussa 2021 uuden 1,6 miljardin euron biotuotetehtaan rakentamisesta Kemiin.
Lisäksi reilut 200 kilometriä Kemistä koilliseen, Kemijärvellä, Vataset Teollisuuden 1 miljardin euron biotuotetehdashanke kerää parhaillaan rahoitusta ennen investointipäätöstä.
Voidaan siis sanoa, että metsäteollisuus on Lapin biotalouden keihäänkärki myös tulevaisuudessa.
Suurinvestointi käynnissä Kemissä
Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren Kemiin nouseva biotuotetehdas on Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi kotimaahan. Investoinnin arvo on 1,6 miljardia euroa. Rakennustyöt ovat käynnissä ja projekti etenee aikataulussaan. Kemin uusi biotuotetehdas käynnistyy vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä ja se korvaa kaupungissa sijaitsevan yhtiön vanhan sellutehtaan. Kemin biotuotetehdas turvaa nykyisen sellutehtaan 250 työpaikkaa tuleviksi vuosikymmeniksi ja luo lisäksi koko suoraan arvoketjuunsa Suomessa noin 1500 uutta työpaikkaa, joista suurin osa sijoittuu puunhankintaan.
– Pohjoisen havusellun kysynnän kasvu jatkuu globaalisti. Uuden kapasiteetin myötä pystymme olemaan yhä vahvempi kumppani asiakkaidemme vastuullisessa kasvussa. Samalla saamme tehtaasta fossiilivapaan ja ympäristöystävällisemmän, Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen sanoo.
Vaikka Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa paino- ja kirjoituspaperin kysyntä tulee Nousiaisen mukaan jatkamaan laskuaan, luovat esimerkiksi Kiinan talouden ja verkkokaupan kasvu lisää kysyntää sellupohjaisille tuotteille, kuten esimerkiksi kartongille ja pehmopapereille. Myös täysin uudet sellupohjaiset tuotteet, kuten tekstiilit, luovat uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia.
Kemissä on tarkoitus luoda biotuotetehtaan yhteyteen ekosysteemi, jossa useat yritykset pääsevät jalostamaan tuotteita ja hyödyntämään sellutuotannon sivuvirtoja.
– Esimerkiksi Äänekosken biotuotetehtaamme yhteydessä sellusta kehitetään tekstiilikuituja ja puhdistetaan selluntuotannossa syntyvästä raakametanolista biometanolia, jota voidaan käyttää liikennepolttoaineena, Nousiainen sanoo.
Logistiikan kannalta Kemi sijaitsee otollisella paikalla Pohjanlahden perällä, mikä mahdollistaa laivakuljetukset ympäri maailmaa jotakuinkin suoraan tehtaan ovelta.
Kemijärven tehdashankkeella uudet vetäjät
Alkuvuodesta 2021 Kemijärven biojalostamohankkeen vetovastuun ottanut Vataset Teollisuus on muuttanut aiempia suunnitelmia vielä aiempaa ympäristöystävällisempään suuntaan. Vataset Teollisuuden tehtaan ympäristölupa sai vahvistuksen Vaasan hallinto-oikeudesta vuoden 2020 lopussa ja rakentaminen on tarkoitus aloittaa kesällä 2021. Kemijärvellä tehdas on suunniteltu Keitele Groupin sahan ja liimapuutehtaan välittömään läheisyyteen.
Vataset Teollisuus oy:n toimitusjohtaja Harri Vatanen sanoo, että Kemijärven tehtaan kaikki toiminta on suunniteltu kiertotalouden periaattein, ja puu tullaan käyttämään 100-prosenttisesti. Kemijärvellä on tarkoitus valmistaa korkealaatuista pitkäkuituista havusellua, liukosellua, mikrokiteistä selluloosaa.
– Omien sellutuotteidemme lisäksi hyödynnämme kumppaneiden kanssa puun hyötyaineet esimerkiksi kosmetiikka-, elintarvike- ja lääketeollisuudessa sekä jalostamme sellusta erilaisia biopohjaisia tuotteita, Vatanen sanoo.
Vataset Teollisuuden tehdas työllistää suoraan 200 työntekijää, ja epäsuorasti työpaikkoja syntyy alueelle reilut tuhat. Myös Kemijärvelle on tarkoitus synnyttää biotalouden klusteri, Kemijärven Biopuisto.
– Kemijärven Biopuisto tarvitsee toimialan yritysten lisäksi erilaisia palveluita ihan kunnossapitopalveluista lounaspalveluihin. Itä-Lapin uudet työpaikat tarkoittavat ostovoiman kasvua, mikä näkyy varmasti alalla kuin alalla, Vatanen kertoo.
Kemijärvellä junat jo kulkevat tulevalle tehdasalueelle, kun puuta toimitetaan rautateitse Keitele Groupin toiminnassa olevalle tehtaalle.
– Lähtökohtaisesti raideyhteydet ovat olemassa ja lentokenttä on kohtuullisen lähellä. Totta kai infrastruktuurissa on kehitettävää muun muassa puukuormien kuljetusta ajateltaessa.
Kemijärven tehtaan kaltaiset suuret hankkeet eivät edistyisi ilman sujuvaa yhteistyötä kuntien ja viranomaisten kanssa.
– Kemijärven kaupungin ja Kemijärven Kehityksen, ja paikallisten tuki on ensiarvoisen tärkeää. Yhteistyö kaupungin kanssa on toiminut saumattomasti. Tämä hankkeen merkitys on alueelle ensisijaisen tärkeä, Vatanen toteaa.
Puuta riittää
Biotuotetehdashankkeiden yhteydessä on puhuttu rutkasti puun riittävyydestä. Esimerkiksi Metsä Fibren vuotuinen puuntarve Kemissä kasvaa 7,6 miljoonaan kuutioon, mikä on 4,5 miljoonaa kuutiota enemmän kuin tällä hetkellä. Yhtiön mukaan puuta kuitenkin riittää, ja puuta tuodaan jatkossa Kemiin Lapin lisäksi Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta sekä Ruotsista.
– Kaikki tarvitsemamme puu hankitaan kestävästi hoidetuista metsistä pääasiassa Suomesta. Meillä on Metsä Groupissa ekologisen kestävyyden ohjelma, jonka avulla vahvistamme metsien kasvua ja hiilensidontaa, turvaamme metsäluonnon monimuotoisuutta ja parannamme metsätalouteen liittyvää vesiensuojelua, Metsä Fibren Nousiainen kertoo.
Kemijärven Biojalostamon puunhankinnasta tehdään 150 kilometrin säteellä Kemijärveltä.
– Kemijärven sijainti biotuotetehtaalle on ideaalinen, keskellä huippulaatuista pohjoisen puuta kasvavia metsiä. Tällä hetkellä alueella pitäisi tehdä ensiharvennusta yli kolminkertainen määrä toteutuneeseen verrattuna ja taimikonhoitoja nelinkertaisesti. Lapissa on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut puuta yli 120 miljoonaa kuutiota, Harri Vatanen sanoo.