Satoja tuhansia matkailijoita tuovat lentokoneet laskeutuvat joka talvi Lapissa Finavian lentoasemille.
Pohjois-Suomessa lunta on maassa 170–200 päivänä vuodessa ja Etelä-Suomessakin melkein kolmasosan vuodesta, mutta miten Lapin lentoasemat selviytyvät vilkkaan liikenteen ja talvisten olosuhteiden yhdistelmästä?
Partiolaisten motto “aina valmiina” pätee myös talvikunnossapitoon.
Kunnossapito- ja lennonvarmistushenkilöstömme pitää jatkuvasti silmällä sääennusteita. Kun haastavia sääolosuhteita on odotettavissa, huomioimme sen resursseissa ja ennakoivissa kunnossapitotöissä, kertoo Veli-Pekka Pitkänen, Finavian Pohjoisen Suomen aluejohtaja.
– Säätiloja seuraavan henkilökuntamme lisäksi kaikki kiitotiemme on varustettu teknologisilla sensoreilla, jotka lähettävät tietoa pienistäkin muutoksia liikennealueiden pintalämpötilassa 24/7. Olemme erityisen kiinnostuneita lämpötilan muutoksista nolla-asteen tienoilla, koska tämä on toimintamme kannalta haastavin lämpötila.
Kun lunta sitten tulee, se poistetaan mekaanisesti liikennealueilta erikoiskalustolla eli lumiauroilla, -lingoilla sekä harjakoneiden armeijan avulla. Yleensä tämä työ suoritetaan ennakoidusti sekä aina, kun lentokoneiden laskeutumisissa ja nousuissa on tauko, mutta jos lunta tulee paljon ja turvallisuus sitä vaatii, liikenne voidaan keskeyttää kiitoteiden huoltamisen ajaksi.
Vastoin ehkä yleistä tietoa, lumen määrä itsessään ei ole kunnossapidon kannalta hankalin asia, vaan lämpötila ja sen muutokset. Kun lämpötila on nollan tuntumassa ja ilmassa riittävästi kosteutta, tällöin kunnossapidolta vaaditaan korostettua tarkkaavaisuutta. Tämän vuoksi Lapin kentillä haasteellisinta aikaa eletään marras-joulukuussa. Mittauksien tuottaman kitka-arvotiedon lennonvarmistus viestittää ilma-alukselle ja koneen kapteeni tekee päätöksen laskeutumisesta tai lentoonlähdöstä turvallisuusnäkökohdat huomioiden.
– Näissä haastavissa olosuhteissa käytämme eri kemikaaleja ja niiden yhdisteitä jään poistamisessa kiitotien asfalttipinnasta mekaanisen kunnossapidon lisäksi.
Globaalissa mittakaavassa suomalainen ”snow-how” eli talvikunnossapito-osaaminen on todella vertaansa vailla. Vaikka esimerkiksi Kanadassa ja Yhdysvalloissa on kova talvi ja paljon Suomea pidemmät perinteet ilmailussa, isännöimme säännöllisesti vieraita, jotka haluavat ottaa talvikunnossapitoon oppia meiltä, Pitkänen kertoo ylpeänä.
Vahvan snow-how:n sekä lentoasemien talvikunnossapitokokemuksen ansiosta säästä johtuvia liikennekatkoja on vain erittäin harvoin ja lennot pysyvät aikatauluissaan. Tämän ansiosta matkailijoiden matkustussuunnitelmat eivät häiriinny, mikä taas tietenkin vaikuttaa positiivisesti myös talouden mittareilla mitattuna.
Finavia on myös toimialajohtaja snow-how-osaamisen kehittämisessä. Sensoreista ja sääennusteita tulee entistä herkempiä, mikä johtaa meillä entistä paremmin ajoitettuun kunnossapitoon ja siten myös parempaan turvallisuustasoon, Pitkänen toteaa.