Lapin matkailun kasvu on vahvalla kasvupolulla, ja se näkyy yritysten investoinneissa uuteen toimintaan tai olemassa olevan kehittämiseen, arvioi Pohjolan Osuuspankin yrityspalveluiden pankinjohtaja Markku Härkönen.
Myös kansainvälinen raha on huomannut Lapin mahdollisuudet. – Tällaista kehitystä alkaa olla eri puolilla Lappia, ja ulkomaalaisen rahan osuus kasvaa. Esimerkiksi kiinalaisia sijoittajia on tullut mukaan Lapin matkailuun, vaikka kiinalaisen rahan ryntäys Lappiin onkin ollut vähän maltillisempaa kuin pari vuotta sitten arvioitiin. Pankkiirina ajattelen, että jokainen matkailua edistävä investori, joka tulee maakunnan tai Suomen ulkopuolelta, on tervetullut.
Myös matkailussa yritysjärjestelyt työllistävät pankkiiria. Lappilaisyrittäjät ikääntyvät ja aina jatkajan löytäminen ei ole aivan yksinkertaista. – Meidän pitäisi löytää sellaisia ihmisiä jatkajiksi, joilla on vahvaa motivaatiota ja tietty kehittämisen nälkä. Nuoremmat suhtautuvat yleensä asioihin aivan eri innolla kuin eläkeikää lähestyvät.
Jos uutta yrittäjää ei löydy perhepiiristä, voi uusi omistaja voi olla kotimaisen toimijan lisäksi myös ulkomainen. Toimivan yrityksen ostaminen onkin helpoin tapa uudelle toimijalle tulla mukaan Lapin matkailubisnekseen.
Tällä hetkellä Pohjolan Osuuspankilla on reilusti yli miljardin euron rahoitussalkku toimialueellaan. Matkailun osuus rahoitussalkussa on kasvanut vahvasti viime vuosina. Pankista haetaan tällä hetkellä rahoitusta uusien puitteiden rakentamiseen. – Paikoin Lapissa on myös vanhempaa majoituskapasiteettia, joka kaipaa päivitystä. Olemassa olevan kapasiteetin laadustakin tulee pitää huolta, Härkönen muistuttaa.
Matkailu on Lapissa vakaa toimiala
Matkailu on rahoittajan näkökulmasta suhteellisen vakaa toimiala. Aiemmin, kun talouteen tuli jokin häiriö, sen arvioitiin heijastuvan ensimmäisenä matkailuun. Markku Härkönen sanoo, ettei tämä pidä aivan paikkaansa.
– Historia osoittaa, että talouden eri suhdannevaihteluissakin matkailu säilyttää asemiaan. Viimeisen viidentoista vuoden aikana on ollut monenlaista talousnäkymää, mutta matkailuyritykset ovat menneet tasaisesti eteenpäin. Kasvava matkailijavirta ja vauraampi väestö pitävät matkailun talouskehityksen vakaana kaikkina aikoina. Esimerkiksi teollisuudessa maailmanmarkkinahinnat ja niiden notkahdukset vaikuttavat yritysten tuloskuntoon huomattavasti rajummin. Matkailun suhdanteet eivät ole samanlaista vuoristorataa kuin vaikkapa kultakaivoksilla.
Härkönen kertoo, että yleisesti ottaen matkailuyritykset ovat taloudellisesti hyvässä kunnossa ja taseet vahvoja. Toki uusilla aloittavilla yrityksillä ensimmäiset vuodet voivat olla haastavia, mutta näin on muillakin toimialoilla. Se on ihan normaalia.
Pankki seuraa koko ajan matkailun kehitystä sekä tilastojen että yritysten indikaattorien kautta, ja jokainen hanke arvioidaan tarkkaan. Toimiva yritys analysoidaan. Toimivien yritysten kohdalla puhutaan reittauksesta. Kun yrityksen tulos- ja taseasema on hyvä investointeja helppo tehdä ja rahan hintakin on edullinen. Aloittavan yrityksen on kyettävä tarkoin laskelmin todistamaan kassavirta.
Markku Härkönen on jo luopunut luokittelemasta yrityksiä matkailuun ja muuhun elinkeinotoimintaan. Lapissa matkailun heijastusvaikutukset ovat niin suuret, ettei edes rahoittaja osaa määritellä, mikä on matkailutoimialaa ja mikä on jotakin muuta.
– Jos mietimme esimerkiksi tunturikeskuksia. Niiden elinvoima rakentuu lähes täysin matkailuun. Jos tunturiin tulee vähittäiskauppa, huoltoasema tai mitä tahansa, ostovoima tulee matkailusta. Matkailun kerrannaisvaikutukset ovat vähintääkin yhtä suuret kuin matkailuinvestointien arvo. Ei Levillä esimerkiksi päiväkotia lasketa matkailuinvestoinniksi, mutta ei sitä olisi tarvittu ilman matkailun työpaikkoja ja perheitä.
Matkailun kasvu tarvitsee investointeja ja sisällön kehittämistä
Talvimatkailun valtavan kasvun vuoksi kapasiteetin rajat alkavat tulla kohta vastaan. Rovaniemellä hotellikapasiteetin rajallisuus on mahdollistanut esimerkiksi Airbnb:n valtavan kasvun. Nyt Rovaniemellä tarvitaankin kipeästi uutta hotellikapasiteettia – Käyttöaste Rovaniemellä on kova, ja hankkeisiin ei ole varmastikaan ole vaikeuksia löytää rahoitusta. Ne mittarit, mitä rahoittaja seuraa, ylittyvät Rovaniemellä reilusti.
Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta Markku Härkönen luottaa matkailun kasvuun. – Vuosikasvu voi hyvinkin olla lähempänä kymmentä prosenttia pitkälläkin aikavälillä. Suuret megatrendit ovat meidän puolellamme. Kaupungistuminen ja vaurastuminen lisäävät matkailun kysyntää ja Lapin luonto ilmiöineen ja hyvin tuotteistetut palvelut ovat Lapin matkailun vahvuus.
Pankkiirin näkökulmasta matkailun suurin haaste on se, että aluksi alueella on oltava infra eli muun muassa majoitus-, ohjelma- ja kuljetuspalvelut. Sitten kun puitteet ovat kunnossa voi ktulla kysyntää. Tarjonnan on oltava kunnossa.
Markku Härkönen muistuttaa, että vaikka kunnille matkailun kehittäminen on tärkeää, ei poliittisilla päätöksillä saisi liikaa yrittää ohjata liiketoimintaa. – Julkista tukea ja kehityspanoksia pitää suunnata sellaisiin kohteisiin, joissa on jo hyvä kehitysliekki päällä. Nämä vetävät sitten muitakin kohteita kasvuun. Pankkiiri uskoo hankkeisiin, joissa on kysyntää ja potentiaalia on jo olemassa.
Härkönen näkee lumettoman ajan matkailun kehittämisen olevan nyt Lapin matkailun kasvun näkökulmasta avainasemassa. Kun ympärivuotinen käyttöaste keskuksissa kasvaa, mahdollistaa se taas uusia investointeja. Seinien lisäksi pitää kehittää sisältöä ja esimerkiksi isoilla vuotuisilla tapahtumilla on suuri vaikutus Lapin matkailuun. Lappi on jo siinä kehitysvaiheessa, että meille on mahdollista saada kansainvälisiä isojakin tapahtumia.
Vaikka isoimmat panokset nyt kohdistetaan nimenomaan kesämatkailun kehittämiseen, Härkönen muistuttaa, että talvimatkailun jatkuvaa uudistumista ei saa unohtaa. Hyvä kilpailuasema säilyy jatkuvalla kehitystyöllä.