Lapissa on meneillään useita investointihankkeita, joilla kehitetään virkistys- ja ulkoiluinfraa. Kansallispuistojen reittejä ja muita rakenteita parannetaan merkittävällä tavalla ja Ylläksellä kausi pitenee, kun uusi lumetusjärjestelmä valmistuu.
Retkeilyn kasvanut suosio näkyy ulkoilu- ja virkistyskohteisiin tehtävinä investointeina Lapissa. Metsähallitus sai vuosille 2020–2021 valtiolta 11 miljoonan euron lisärahoituksen, joka kohdennettiin Lapin luontokohteiden korjausinvestointeihin.
– Esimerkiksi Lapin kansallispuistoissa kävijämäärät ovat kaksinkertaistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samassa suhteessa on kasvanut tarve muun muassa puu- ja jätehuollolle sekä retkeilyrakenteiden kunnossapidolle, toteaa Metsähallituksen Luontopalveluiden aluejohtaja Jyrki Tolonen.
Virkistyskohteiden kävijämäärien kasvua selittää Tolosen mukaan muun muassa uudet käyttäjäryhmät. Esimerkiksi lapsiperheet ja nuoret ovat löytäneet luontoretkeilyn uudestaan ja myös uudet liikkumistavat houkuttelevat ihmisiä luontoon.
– Metsähallitus avasi kaksi vuotta sitten Lapin suurten kansallispuistojen reitit maastopyöräilijöiden käyttöön. Se on ollut iso juttu ja tuonut kansallispuistoihin uusia asiakkaita.
Erityisesti suurten matkailukeskusten lähellä olevat kansallispuistot ovat nostaneet suosiotaan. Tolosen mukaan virkistyspalvelut ja matkailuelinkeino elävät noissa kohteissa toimivassa symbioosissa.
– Korjausinvestoinneissa painopistealueitamme ovat olleet Pallas-Yllästunturin, Urho Kekkosen ja Pyhä-Luoston kansallispuistot, joissa kävijämäärät ovat kasvaneet merkittävästi. Kun luonnossa on infra kunnossa, parantaa se asiakkaiden viihtyvyyttä ja pidentää viipymää alueella. Näin investoinnit tukevat myös seudun elinkeinoelämää.
Kansallispuistojen lisäksi Metsähallitus on parantanut retkeilypalveluita myös taajamien lähikohteissa. Esimerkiksi muutamassa vuodessa kävijämääränsä tuplanneella Napapiirin retkeilyalueella Rovaniemellä on panostettu esteettömyyteen. Inarin Juutuanpolun ulkoilureitti kestävöitiin ja valaistiin yhteistyössä Inarin kunnan kanssa.
Lisäksi useat Lapin kunnat ovat kehittämässä omia lähivirkistysalueitaan hyödyntäen ympäristöministeriön keväällä Lappiin myöntämää yli puolen miljoonan euron tukipottia.
Uusi kansallispuisto perusteilla Sallaan
Lappi saa uuden kansallispuiston, mikäli eduskunta hyväksyy Sallan kansallispuistolain. Toteutuessaan Sallan kansallispuisto olisi pinta-alaltaan hieman alle 10 000 hehtaarin laajuinen alue, joka täydentäisi Lapin kansallispuistojen kirjoa.
Tulevan kansallispuiston alueelle tyypillistä ovat muun muassa vanhat suojelumetsät, aapasuot, erillistunturit sekä jääkauden muovaamat maanmuodot. Erityispiirteensä alueelle tuovat jopa yli 400 metrin korkeudessa merenpinnan tasosta sijaitsevat vanhat luonnonmetsät. Itäraja kytkee alueen Venäjän metsiin ja itäiseen lajistoon, mikä muodostaisi laajan kokonaisuuden itärajan puoleisen luonnonsuojeluverkoston kanssa.
Hallituksen esitys Sallan kansallispuistohankkeesta kävi alkuvuodesta lausuntokierroksella, sekä paikalliset että muut sidosryhmät suhtautuvat kansallispuiston perustamiseen myönteisesti.
– Sallan kansallispuisto lisäisi alueen vetovoimaa ja vahvistaisi osaltaan alueen elinkeinoelämää tuomalla uusia asiakkaita ja pidentämällä viipymää, Jyrki Tolonen sanoo.
Tolosen mukaan kokemus on osoittanut, että vaikutukset kävijämääriin näkyvät hyvin pian kansallispuiston perustamisen jälkeen. Näin kävi esimerkiksi muutama vuosi sitten Hossassa, jossa retkeilyalueen kävijämäärät kaksinkertaistuivat heti kansallispuiston perustamista seuraavana vuonna.
– Reitistön ja muiden palveluiden parantaminen aloitetaan heti, kun laki Sallan kansallispuistosta valmistuu. Valtiolta on toiveissa saada lausuntokierroksella olleen lakiesityksen mukaan ainakin 2,5 miljoonaa euroa perustamisrahaa puiston infran rakentamiseen. Kansallispuisto päässee perustamisvaiheeseen vielä tämän vuoden puolella.
Investointeja rinnetoimintojen kehittämiseen
Lapin talvimatkailun kannalta tärkeää rinnetoimintojen infraa kehitetään ensi kesänä useassa kohteessa, esimerkiksi Ylläksellä ja Pyhällä. Pyhätunturilla PohjoisExpress tuolihissin rakennustyöt ovat alkamassa lumien sulettua, ja uusi nopeampi hissi otetaan käyttöön ensi talvikaudelle.
Ylläksellä Sport Resort Ylläs investoi tänä kesänä kolme miljoonaa euroa rinnetoimintojensa kehittämiseen. Investointihankkeen merkittävin osa on gondolirinteeseen rakennettava täysautomaattinen lumetusjärjestelmä, joka tuo lumivarmuutta aiemmin pelkästään luonnonlumen varassa olleeseen rinteeseen.
– Gondolirinne on yksi Ylläksen päärinteistä, joka on saatu tavallisesti avattua laskijoille vasta helmikuun alussa, hieman talvesta riippuen. Uuden lumetusjärjestelmän ansiosta rinne saadaan käyttöön jopa kaksi kuukautta aiemmin, mikä auttaa meitä tarjoamaan asiakkaillemme parempia laskettelukokemuksia, sanoo Sport Resort Ylläksen toimitusjohtaja Mikko Virranniemi.
Osaltaan gondolirinteen käyttöaikaa pidentää rinteeseen rakennettava LED-valaistus, joka mahdollistaa laskemisen aamusta iltaan jopa kaamosaikaan.
Rinnehuoltoa varten Ylläkselle hankitaan tulevaksi talveksi hybridirinnekone, jonka pienempi polttoaineenkulutus ja hiilidioksidipäästöt sekä matalampi melutaso ovat linjassa hiihtokeskuksen pyrkimyksessä pienentää toiminnan hiilijalanjälkeä. Vuoden alusta Sport Resort Ylläs siirtyi sataprosenttisesti uusiutuvan energian käyttäjäksi ja ympäristöasiat tullaan Virranniemen mukaan jatkossakin huomioimaan kaikissa hiihtokeskuksen investoinneissa.