Biotalous on Lapissa paljon muutakin kuin metsätaloutta. Pohjoinen luonto luo erinomaiset puitteet monenlaiselle biotalouden liiketoiminnan kasvulle Lapissa.
Biotalouden käsite on laaja. Sillä tarkoitetaan kaikkea sellaista tuotantoa, jossa hyödynnetään tavalla tai toisella luonnosta saatavia uusiutuvia materiaaleja. Biotaloutta ovat esimerkiksi metsäteollisuus, kemianteollisuus, poro-, maa- ja kalatalous sekä lääke- ja elintarviketeollisuus. Myös luontomatkailu ja luonnontuoteala ovat biotaloutta.
Lapissa, ja koko Suomessa, biotalous muodostaa koko elinkeinoelämän selkärangan. Metsäteollisuus on edelleen merkittävin biotalouden ala, mutta myös monissa muissa luonnonvaroihin pohjaavissa toimialoissa on Lapissa hyvät edellytykset kasvuun.
Yksi esimerkki vahvasta kasvusta on biotalouteen vahvasti pohjaava kiertotalous, jossa yhdistyvät biotalouden määritelmät; luonnonvarojen hyödyntäminen sekä niihin liittyvien innovaatioiden kehittäminen kestävällä tavalla.
Kiertotalouden osaaminen on Suomessa maailman huippua. Lapissa kiertotalous liittyy esimerkiksi kaivos- ja metsäteollisuuteen, joissa tuotantojen sivuvirroista syntyy uusia, innovatiivisia tuotteita. Erilaiset puhtaaseen luontoon pohjautuvat cleantech -tuotteet sekä bioenergian tuotanto ovat erityisen kiinnostuksen kohteina myös Lapissa.
Metsästä huippubrändiksi
Luonnonvarakeskuksen kehittämispäällikkö Virpi Aleniuksen mukaan myös monissa vielä alihyödynnetyissä biotalouden toimialoissa on Lapissa valtavat kasvun mahdollisuudet. Alenius nostaa esimerkiksi luonnontuotteiden keräämisen syötäväksi ja esimerkiksi lääke- ja kosmetiikkateollisuuteen.
– Tässä on ollut pientä kasvua viime vuosina havaittavissa, mutta edelleen miljoonia kiloja marjoja, sieniä ja muita hyödynnettäviä luonnontuotteita jää joka vuosi keräämättä. Näiden tuotteiden arvo aletaan jo globaalisti ymmärtää ja kysyntä on jatkuvassa kasvussa. Lapissa näille tuotteille olisi erityistä markkinapotentiaalia.
Marjojen keruu on jo Aleniuksen mukaan suht organisoitua, mutta muiden luonnontuotteiden osalta keruu voisi olla vielä paljon järjestelmällisempää ja tuotteistaminen ammattimaisempaa. Lapin puhdas luonto kiinnostaa maailmalla valtavasti.
– Esimerkiksi kuusenkerkän, mahlan ja pihkan vaikutuksia on tutkittu pitkään ja tuloksiakin on jo saatu. Lääkkeeksi asti tutkimustie kliinisten kokeiden vuoksi on kuitenkin todella pitkä. Lappiin voisi kehittyä myös mehuklusteri, joka voisi nousta nyt muodikkaan panimoteollisuuden rinnalle.
Alenius toivookin tulevaisuudessa entistä enemmän paukkuja puhtaaseen luontoon ja arktiseen ilmastoon pohjautuvien high tech -tuotteiden sekä luonnonvarojen alkutuotannon brändäykseen. Hän uskoo, että luonnontuoteala voi nousta seuraavan 10 vuoden aikana merkittäväksi biotalouden sektoriksi Lapissa.
– Lääketeollisuudessa esimerkiksi on perinteisesti hyödynnetty luonnosta löytyviä ainesosia. Lapissa kasvit ja muun muassa maaperän mikrobieliöstö ovat aivan omanlaisensa pakkasten ja pitkien valokausien ansiosta. Arktiset olosuhteet tuottavat luontoympäristöömme sellaisia tekijöitä, joilla voi olla merkittäviäkin vaikutuksia vaikkapa virusten torjunnassa.
Hyvinvointia Lapin luonnosta
Green care, eli hyvinvointia ja elämänlaatua luonnon avulla parantava ammatillinen toiminta, on nouseva trendi niin Suomessa kuin maailmalla. Nuori sukupolvi on entistä kiinnostuneempi pehmeistä arvoista, ja esimerkiksi luontomatkailu kiinnostaa entistä laajemmin.
Aleniuksen mukaan se on Lapin kannalta hyvä asia, sillä Lapin luontomatkailussa potentiaalia, jota ei välttämättä muualla maailmassa ole. Laajat metsäerämaat, suot, joet ja järvet, pimeys, hiljaisuus ja puhtaus ovat asioita, joista monessa muussa maassa vain unelmoidaan.
Lapissa onkin kaikki edellytykset, että turismin kylkeen voisi rakentua green care -liiketoimintaa.
– Koronapandemia on kirkastanut sitä, mihin suuntaan turismi voisi Lapissa kasvaa – teemalla turvallisuus ja hyvinvointi. Lappihan on lähtökohtaisesti turvallinen alue matkailla. Tämä on Euroopan vihrein nurkka. Täällä on tilaa ja puhtautta, sekä hyvä palvelurakenne.
Aleniuksen mukaan ohjelmapalveluita olisi turvallisuuden näkökulmasta mahdollista rakentaa niin, ettei isoja ryhmiä ja oppaita tarvita, vaan voidaan hyödyntää esimerkiksi mobiilipalveluita luonto-oppaina.
– Suomalainen korkea teknologiaosaaminen kehittää biotaloutta, ja voi kehittää luontomatkailuakin, Alenius uskoo.
Lapin biotalous on kestävällä pohjalla
Kaikissa biotalouden elinkeinoissa tärkeintä on Aleniuksen mukaan luonnon kestävä hyödyntäminen. Se hyödyttää kaikkia osapuolia – luontoa, yrityksiä, paikallisia ja matkailijoita.
Lapissa kestävyysajattelu on Aleniuksen mukaan huomioitu hyvin. Hän uskoo, että eri toimialojen harjoittajat pystyvät löytämään oman paikkansa toimintaympäristössä ja kasvattamaan liiketoimintaansa kestävälle pohjalle.
– Luonto itsessäänhän on hyvinkin muutosjoustava, eli luonto pyrkii korjaamaan itse itseään. Liiketoiminnassa taas hajautetut taloudelliset riskit, riskienhallinta ja muutoskyky tuovat resilienssiä.
Yhtenä haasteena Alenius näkee sen, että biotaloudessa on paljon mikroyrittäjyyttä, jolloin suurempia investointeja on vaikeaa tehdä. Luonnontuote ja -hyvinvointialalle tarvittaisiin myös vähän suurempia toimijoita, alkutuotannon tuotteita voitaisiin brändätä vientituotteiksi asti entistä paremmin.
– Lapissa on huippuraaka-aineet ja huippuosaamista. Ne pitäisi nyt osata paketoida ja myydä eteenpäin. On odotettavissa, että Suomen puhdas luonto ja luonnontuotteet voivat olla vielä hyvinkin arvokkaita.