Kiinan viimeisessä keisarihovissa (1644-1911) Pekingin Kielletyssä kaupungissa noudatettiin yli kolmea tuhatta erilaista etikettisääntöä. Nyky-Kiinassa pääsee hieman vähemmällä. Vanha suomalainen sanalasku, ”Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin”, vie jo pitkälle.
Jokaisessa yhteiskunnassa on kuitenkin vallalla omat historian saatossa syntyneet arvonsa ja norminsa, jotka muokkaavat ihmisten näkemyksiä ja käytöstä. Tämän kaltaiset opit omaksutaan vartuttaessa ja tehokkaana vahvistajana toimivat perhe, koululaitos ja yleiset odotukset. Kulttuurintutkijat puhuvat mielen ohjelmoinnista. Kiinan vuosituhantinen historia on tuottanut omanlaisensa arvo- ja normijärjestelmän, suomalainen hieman nuorempi versio omansa. Ohessa käydään läpi joitakin odotuseroja, jotka vaikuttavat ihmisten toimintatapoihin myös liike-elämässä.
Harmoniaa kohtaamisiin
Kiinalaisille, kuten aasialaisille laajemminkin, on tärkeätä säilyttää kaikessa kanssakäymisessä päällispuolinen harmonia, eli tutummin kasvot. Kun kansantasavallan valtiojohto kymmenkunta vuotta sitten metsästi kiinalaista kulttuuria parhaiten kuvastelevaa kirjoitusmerkkiä, valikoitui arvovaltaisen professoriraadin käsittelyssä voittajaksi juuri harmoniaa tarkoittava merkki.
Harmonia ei tarkoita sitä, että jokaista vastaantulijaa tai työkaveria tulee rakastaa rajattomasti, vaan enemmänkin sitä, että tavalla tai toisella tuttujen, tai iältään tai asemaltaan korkea-arvoisten henkilöiden seurassa tulee pitää ”mölyt mahassa”, eli välttää voimakkaita henkilökohtaisia mielen- tahi mielipiteen ilmauksia. Oikean käytös- ja kommunikaatiopolun opasteina toimivat kirjoittamattomat etikettisäännöt.
Suomalaiseen suoraviivaiseen ja kovin asiakeskeiseen kyllä/ei -keskustelutyyliin tottuneelle voi tuottaa tulkintavaikeuksia esimerkiksi kiinalainen harmoniaa ylläpitävä tapa vastata useimpiin kysymyksiin: ”kyllä”. Paras oppi, jonka tämän tekstin kirjoittaja aikanaan Aasiassa sai, oli kaikessa yksinkertaisuudessaan: ei kannata esittää suoria kysymyksiä, vaan mieluummin asetella sanansa siten, että vastaaja on tavallaan velvoitettu käyttämään omia ilmaisujaan standardikommentin sijasta.
Hierarkia näkyy kotona, kouluissa ja työpaikoilla
Suomalaista yhteiskuntaa on kehitetty alati tasavertaisempaan suuntaan. Kiinassa hierarkiat ovat kaikkialla läsnä. Perhe, yhteiskunnan hallintoapparaatti ja -laitokset, koulu, työpaikat, noudattavat omaa ”nokkimisjärjestystään”. Ikä, asema ja sen myötä asema-auktoriteetti ovat arvossaan. Kiinalaisessa yrityksessä ”pomo” on edelleen ”pomo”. Joskus tämä saattaa tarkoittaa sitä, että ”totuus” on sangen tilanneriippuvainen suure. Työelämän tapaamisissa keskinäinen hierarkia selvitetään käyntikortteja vaihtamalla.
Guanxi menestymisen kivijalkana
Läntisen ajattelun keskiöön on noussut yksilö. Pohjoismaissa ilmiötä on avittanut yhteiskunnan tukiverkkojen kutominen ja yleinen vaurastuminen. Kiinassa, ja Aasiassa yleisemminkin, yksilön tuki ja turva on ollut oma perhe. Perheeseen lasketaan myös esivanhemmat. Kiinalaisen yhteiskuntaopin kirkkaimman tähden, Konfutsen ( 551-479 eaa.), sukukirjat yltävät nykypäivään.
Ryhmät ja verkostot, kiinalaisittain guanxi, ovat perheen ohella toinen ihmisen selviytymisen ja bisnesonnen perusta. Verkostoja ja omaa guanxia kannattaa meidänkin aasialaisten yhteistyökumppanien kanssa kehittää. Alkuun pääsee osallistumalla yhteisiin rientoihin, kuten aterioille, illanviettoihin, tai vaikkapa luontoretkelle. Suomen luonto on monelle Aasian miljoonakaupungeista tulevalle sitä todellista luksusta. Keskustelun aiheiksi soveltuvat esimerkiksi kulttuuri, ruoka ja urheilu. Kiinalaiset seuraavat maailmantähtiensä edesottamuksia samalla innolla kuin me suomalaiset penkkiurheilijat omiemme.
Uudet sukupolvet yhteiskunnan muutoksen ytimessä
Maailmankylä kutistuu. Netti ja älylaiteet pelaavat niin Rovaniemellä, Helsingissä kuin Hohhotissakin. Yhteiskuntanormien sanotaan olevan muutoksessa. Kiinassa keskustelua ja metreittäin asiantuntijatutkimusta ovat synnyttäneet nuoremman polven kansantasavallan kasvatit. Nämä edellisiä ikäluokkia koulutetummat ja kielitaitoisemmat 1980- ja 90-luvuilla syntyneet, kiinalaisittain balinghou ja jiulinghou, ovat vauhdilla kiipeämässä työelämän portaita. Heidän jakamansa sukupolvikokemus on kansainvälistyvä ja alati vaurastuva yhteiskunta, joka tarjoaa ennen näkemättömiä mahdollisuuksia – myös yksilötasolla.
Tutustu Kiinan businesskulttuuriin paremmin valmennuksen avulla.