Kaukaa katsottuna saamelaismusiikki voisi olla helppo laittaa yhteen nippuun. Muun muassa Ijahis Idja -alkuperäiskansafestivaalin tuottajana työskentelevä Oula Guttorm tietää todellisuuden olevan huomattavasti sitä moninaisempi.
Ei liene liioittelua sanoa, että Oula Guttorm on saamelaismusiikin ytimessä. Kesällä 2019 on edessä viides festivaali alkuperäiskansojen musiikkifestivaali Ijahis Idjan tuottajana ja lisäksi mies toimii muun muassa saamelaismusiikkia julkaisevan Tuupa Recordsin artistivastaavana. Onpa mies tuttu näky myös keikkalavoilta eri kokoonpanoissa.
Saamelaismusiikin niputtaminen yhdeksi musiikkigenreksi on kuitenkin kovasti asioita yksinkertaistava tapa puhua asiasta. Toisaalta sekin on pohdinnan paikka, mikä kaikki on saamelaismusiikkia.
— Terminä saamelaismusiikki on hyvin laaja. Onko saamelaismusiikkia valtakielellä tehty musiikki, joka käsittelee saamelaisuutta tai saamenkielillä tehty musiikki, joka ei liity saamelaisuuteen? Nuo ovat ne ääripäät, ja yleensä ollaan jossain niiden välillä. Se on lopulta taiteilijasta kiinni eikä ole yhtä tahoa joka sanoisi kuka on oikeassa, Guttorm pohtii.
— Itse kyllä sen saamenkielisen musiikin lukisin saamelaismusiikiksi.
Guttormin mukaan jotkut muusikot ovat valinneet esiintymiskielekseen esimerkiksi suomen tai englannin, jotta saa viestinsä menemään perille helpommin laajemmalle yleisölle. Kieli on kuitenkin tärkeä osa saamelaisten ja muiden alkuperäiskansojen identiteettiä, ja musiikki on yksi tapa elvyttää kieltä ja samalla tallentaa sitä tuleville jälkipolville. Äänitteistä kuullaan vuosienkin päästä, kuinka kieltä on aiemmin käytetty.
— Etenkin pienille saamenkielille omakieliset artistit ja biisit ovat suuressa roolissa. Samalla modernin musiikin genreillä saamenkielellä laulettuna on voimaannuttava vaikutus nuorisoon, kun näytetään ettei kieli ole jäänyt menneisiin aikoihin ja sillä voi tehdä moderneita asioita. Kieli taipuu niin rockiin, räppiin kuin edm:äänkin. Nykyisin yhdistellään myös entistä useammin modernia musiikkia perinteisiin vokaalityylejä, eikä ainoastaan lauleta saameksi, Guttorm sanoo.
Yksi esimerkki pienillä saamenkielillä esiintyvästä artisteista on inarinsaameksi räppäävä Amoc. Inarinsaamea puhuu yhteensä alle 300 ihmistä koko maailmassa.
Alkuperäiskansojen asia esille
Monet alkuperäiskansoja edustavat muusikot ja taiteilijat käyttävät ääntään yhteisöjensä asioiden edistämiseen muutenkin kuin oman taiteensa kautta. Näkyvyyden kautta pääsee puhumaan eri foorumeihin ja saa äänensä kuuluviin.
— Esimerkiksi vuonna 2018 Ijahis Idjassa esiintynyt A Tribe Called Red on tehnyt tätä Kanadassa, ja päässeet vaikuttamaan asioihin vähän toista kautta kuin poliitikot. Kun saa suunvuoron niin pitää puhua.
A Tribe Called Red ei ollut mikään poikkeus festivaalin ohjelmistossa, vaan Ijahis Idjaan on vuosittain pyritty tuomaan yksi esiintyjä pohjoismaiden ulkopuolisista alkuperäiskansoista, joiden musiikkikenttää seurataan muutenkin tarkalla korvalla saamelaisalueella. Vaikka Saamenmaalta on ehkä pitkä matka Helsinkiin, voi matka ainakin henkisesti olla esimerkiksi Pohjois-Amerikkaan huomattavasti muuta Suomea lyhyempi. Myös Norja sekä Ruotsi ovat kivenheiton päässä.
— Moni artisti täältä pyrkii Norjan suuntaan, jossa skene ja esiintymismahdollisuuset ovat isompia. Mutta kyllä saamelaismusiikissakin Helsinki näkyy, sillä sieltä saa helpommin keikkoja. On kuitenkin hyvin yksilöllistä mihin suuntaan katsotaan. Osa ottaa vaikutteita ruotsalaisesta pop-musiikista ja osa tekee yhteistyötä pohjoisamerikkalaisten alkuperäiskansojen edustajien kanssa.
Jos saamelaismusiikki on tuntematon kenttä, suosittelee Guttorm tutustumaan eri musiikkityylien esiintyjiin esimerkiksi Ijahis Idjan Spotify-soittolistojen kautta.
Paluumuuttajana Inariin
Guttorm on kasvanut itse Inarissa, minne mies palasi työn perässä neljä vuotta sitten, kun saamelaismusiikkikeskuksessa avautui suunnittelijan paikka. Inarista poissa ollessa taskuun tarttui pohjoissaamen kielen ja kulttuurin kandidaatin tutkinto Oulun yliopistosta.
— Ei minulla ollut mitään Oulua vastaan, mutta en koskaan varmaankaan ajatellut, että jäisin sinne asumaan. Mietti vain, että millaisen työn täältä voisi saada, ja sijaisuutena alkanut työ sopi kuin nenä päähän.
Tällä hetkellä töihin kuuluu niin Ijahis Idjan sekä muiden tapahtumien järjestely. Myös keskiviikkona 6.2. vietettävä saamelaisten kansallispäivä menee pitkälti työn merkeissä, sillä järjestettävänä on Utsjoella Niillas Holmbergin ja Wimme & Rinteen konsertti.
— Se on juhlapäivä, jolloin saa olla erityisen ylpeä kielestä ja kulttuurista, mutta myös kiireinen työpäivä, Guttorm toteaa hyväntuulisesti.