Pyhä Free’kend avajaisissa 8.-10.12. vapaalaskukansan valtasi jälleen tunturifiilis.
Viikonloppuna päästiin pöllyttämään jo oikeaa puuteriakin, kuka rinteiden reunoja koluten, kuka otsalampun valossa metsissä seikkaillen. Vapaalasku on vapaata laskua, kuten erään japanilaisen vuoristo-oppaan lausuma aforismi kuuluu. Välineestä ja tyylistä riippumatta Pyhälle tullaan pääasiassa yhden asian perässä – nauttimaan huippuluokan laskumaastoista. Käännösten lisäksi halukkaat pääsivät tällä kertaa herkuttelemaan myös muun muassa kylmäsavuhauella vapaalaskukonkarin Ape Majavan tapaan.
Kaamoksen aikaan ei Pyhätunturilla paljon valossa kylvetä. Free’kend avajaisissa tämä puute kuitenkin kompensoitiin kevyellä, uudella pakkaslumella, jota riitti paikka paikoin naaman täydeltä. Tunturin laen muodot, puut ja rakennukset olivat jo ehtineet peittyä paksuun tykkylumeen. Lumiaitojen luo oli tuuli muotoillut valkoisia laineita. Kliseisesti sanottuna maisema oli kuin satukirjasta. Tässä tarinassa rakkalouhikon ja lumijättiläisten hallitseman Pyhän valtasi jälleen innokas joukko alamäki-ihmisiä, toiveissaan päästä toteuttamaan itseään ja intohimojaan kahden tai neljän kantin sekä painovoiman avulla.
Vuoden hiihtokeskus 2017 -palkinnon voittanut keskus kehottaa Pyhän ystäviä jakamaan tarinoita elämästä ja seikkailuista rinteissä sekä niiden ulkopuolella tunnisteella #tunturifiilis, joka tuntuu osuvalta sanalta kuvaamaan kansallispuiston kainalossa kohoavan keskuksen olemusta. Englannin vastine on puolestaan #pyhamagic. Keron kuurassa ja kaamoksessa on kieltämättä taikaa jonka tuntee ytimessään. Onko kokemus yhteinen? Tiedustelimme muutamalta Pyhän rinteiltä tavoittamaltamme laskijalta hieman tunturifiiliksiä ja mietteitä kauden avauksesta.
Tuntuu että täällä mennään laskeminen ja luonto edellä – Mikko Halinen, Helsinki
Helsingissä oli lähtiessä astetta +5 ja vettä vihmoi viistossa. Matkustin Rovaniemen kautta ja ihan jo ajomatka Pyhälle tykkypuita katsellessa oli kokemus itsessään. Näin ensi kertaa lunta tälle talvelle ja samalla tuli kirjattua myös ensimmäinen laskupäivä.
Pyhä on todella mukava ja omasta mielestäni vähän erilainen keskus. Tuntuu, että täällä mennään laskeminen ja luonto edellä. Aina jostain löytyy laskettavaa: lunta on puhaltanut jonkin muodon suojaan, rinteen reunoilta löytyy kikkailtavaa ja parkkiakin voi käydä laskemassa. Tosi monipuolinen paikka ja huikeat maisemat. Hissijärjestelmä toimii ja Expressillä pääsee nopeasti ylös. Koko matkailukeskuksessa on rauhallinen fiilis.
Tänään oli yllättävänkin hyvää laskua. Ajankohtaan nähden jopa tosi hyvää. Rinteet olivat kunnossa ja reunoille oli kertynyt mukavasti pehmeää lumiaitojen viereen. En varsinaisesti osallistunut tapahtuman ohjelmiin, mutta tapahtuman someviestintä pisti liikkeelle idean reissusta. Helsingissä talvi ei ole aina päällimmäisenä mielessä, mutta kuvien näkeminen palautti asian mieleen. Että hei, sitähän voisi lähteä tunturiin!
Kävin katselemassa Gentemstickin lautoja ja kuuntelemassa niitä esitelleen Pippurin tarinoita. Välineiden testausmahdollisuus on erittäin hyvä juttu. Ohjelma vaikutti omasta näkökulmasta hyödylliseltä muutenkin. Jäi fiilis että Pyhällä tehdään asioita laskijoiden ehdoilla. Ei pistetä mitään festivaalialuetta pystyyn. Leppoisa tapahtuma ja ihan huikea mäkipäivä!
Kuvaaja: Simo Vilhunen
Rinteen reunojen pölistelyä kaveriporukassa – Eetu Koskelainen, Kouvola
Pyhälle saivat lähtemään kaverit ja laskeminen. Olen käymässä tyttöystävän luona Rukalla. Parin Rukan rinnepäivän jälkeen, Ruka-Pyhä -kausikortin ansiosta tuli lähdettyä päiväreissulle tänne. Kaudessa laskupäiviä Rukalla tai Lapin muissa keskuksissa tulee noin 50 kauteen ja muu laskeminen siihen päälle.
Kotikeskus on Mielakka, joten siellä tulee laskettua lähinnä reilejä. Pohjoisessa parkkilaskun lisäksi kiinnostaa hiihtovaellus-tyyppinen laskeminen. Tykkään olla ulkona ja laskea myös isommilla vuorilla. En ehkä silti miellä itseäni vapaalaskutapahtuman kohderyhmään kuuluvaksi. Tiesin tapahtumasta, mutta se ei erityisesti ollut kalenterissa tällä kertaa.
Tänään laskimme enimmäkseen rinteen reunoja kaveriporukassa. Crossiradan muodot vaikuttivat todella hyviltä. Rata oli suljettu, mutta sitä olisi ollut kiva kokeilla. Nyt pöllytettiin puuteria sieltä mistä sitä löytyi. Jokunen valokuvakin tuli muistoksi. On ollut todella kivaa laskea, kun on uutta lunta.
Kuvaaja: Simo Vilhunen
Yöretki Karhunjuomalammelle oli ehdoton kohokohta – Ape Majava, Rovaniemi
Mestoilla oli perus pyhäporukkaa, vähän uusiakin naamoja ja myös ratapuolen jengiä. Nykyään Pyhän viikonlopputapahtumiin ajautuu jo kaikenlaista väkeä. Perjantaina tapahtuma alkoi Vapaalaskufestivaalien kiertueen viimeisellä etapilla. Pyhä Free’kend oli sille samalla päätös. Katseltiin leffoja ja syvennyttiin aiheeseen muun ohjelman muodossa. Pidin itse luennon ajoittamisesta – siitä miten otetaan parhaat laskut ja sitä rataa. Lauantaina pidettiin päivällä harjoituksia lumivyörypiippareilla. Pyhä Free’kendin lähettiläät vetivät myös laskusessioita, johtaen ihmisiä ryhmissä laskemaan ympäri tunturia.
Lauantaina laskujengille oli tarjolla erikoisdinneri. Pyhä Wurst on kahvila pohjoisrinteiden alapäässä, jota pyörittää hyvä porukka. Heillä on ollut jo pari iltamaa, jotka rakentuvat vierailevien laskijoiden ympärille, joilla on vahva suhde ruokaan. Tällä kertaa illan kasvismenusta vastasi ammattikokki Veli-Matti Jälkö. Itse olen enemmänkin harrastaja, mutta todellakin tykkään ruuanlaitosta. Meikäläinen ideoi illan menun ja itselleni oli selvää, että sen pääraaka-aineena toimisi kotimainen kala. Isältäni saimme kylmäsavustettua haukea. Lisäksi tarjolla oli ahventa. Yksi pääruokalajeista oli särkimureke. Kylmäsavuhauki oli ihan kingi. Se tarjoiltiin kuusenkerkkä-balsamicon, pikkelöidyn pihlajanmarjan ja rieskan kera. Kattauksella oli noin 40 henkeä ja tunnelma oli todella tiivis. Hieno ilta kaiken kaikkiaan!
Virallisen ohjelman lisäksi tehtiin perjantaina porukalla pieni yömissio. Sellainen on ollut haaveena jo pidempään. Lähdimme otsalamput päällä ensin rinteiden läheisyyteen, mistä jatkettiin Karhunjuomalammelle saakka. Tulet kotaan. Paistettiin makkaraa, keitettiin kahvit ja fiilisteltiin. Rinteiden ulkopuolella pystyy jopa jo laskemaan kun liikkuu maltilla, ettei loukkaa itseään tai riko välineitä. Lunta oli maastossa tuulen suojapuolella pohjoisessa yllättävän hyvin, joten pyörittiin siellä otsalamppujen valossa. Ehdoton viikonlopun kohokohta!
Pyhä Free’kend -tunnelmia
Jussi Leinonen – ollie
Kuvaaja: Simo Vilhunen
Mikko Halinen – ollie
Kuvaaja: Simo Vilhunen
Antti Ruotsalainen
Kuvaaja: Simo Vilhunen
Tero Poikajärvi – ollie
Kuvaaja: Simo Vilhunen
Tero Poikajärvi – slash
Kuvaaja: Simo Vilhunen
Tero Poikajärvi – stalefish
Kuvaaja: Simo Vilhunen
Katso lisää Pyhän tunnelmia Instagramista – #pyhamagic