Inari-Saariselän järjestämä Nightless Night -valokuvaustyöpaja pidettiin Inarissa Lemmenjoen ympäristössä 28.-30.6.2019.
16 osallistujaa saivat nauttia yöttömän yön auringosta, Lemmenjoen kansallispuiston maisemista, Hotel Korpikartanon vieraanvaraisuudesta sekä kolmen ammattikuvaajan opeista kolmen päivän ajan. Myös Mun Lappi oli mukana tapahtumassa, tässä viikonloppu tallennettuna Mun Lapin linssin läpi.
Harjoituksia, kokeiluja ja melontahommia
Perjantaina ohjelmassa oli muun muassa erilaisia harjoituksia kameran kanssa, lähikuvien nappailua, kehysten etsimistä kuviin sekä mallien ohjaamista. Myös melontamahdollisuudet Hotel Korpikartanon rannasta ja tilaisuus lettujen paistoon kodassa tekivät kauppansa.
Työpajan ohjaajina toimivat valokuvaajat Terhi Tuovinen, Harri Tarvainen ja Rayann Elzein, ja he päätyivät aika usein myös malleiksi kuviin.
Ravadasköngäs
Lauantaina aamu alkoi harmaissa ja enemmän tai vähemmän sateisissa tunnelmissa, kun suunta otettiin Njurkulahdesta veneillä kohti parinkymmenen kilometrin päässä sijaitsevaa Kultahaminaa ja Lemmenjoen kullan löytöpaikkaa. Matkalla ylävirtaan toinen veneistä ehti pysähtymään jo menomatkalla pikaisesti Ravadaskönkään putouksella, ennen kuin vesiputouksella pysähdyttiin pidemmäksi aikaa iltapäivällä paluumatkalla.
Kullan löytöpaikka
Lemmenjoen kultaryntäys alkoi 1940-luvulla ja alueella on edelleen kullankaivajia, vaikka koneellinen kaivuu onkin pian loppumassa. Kullan löytöpaikalla päästiin testaamaan kuinka kultaa käytännössä huuhdotaan ja löysi muutama onnekas omat hiputkin. Aamupäivän sadekin vaihtui kultaa huuhtoessa auringonpaisteeksi, jota jatkuikin seuraavan reilun 24 tunnin ajan.
Lemmenjokea ylös ja alas
Paluumatka Kultahaminasta sekä loppuilta taitettiin koko porukka yhdessä veneessä oppaamme Oulan ohjaamana ja Harri Tarvaisen pitäessä keulapaikkaa kameransa kanssa. 20 kilometrin matkalla Njurkulahdesta Kultahaminaan (ja takaisin) riitti ihmeteltävää molempiin suuntiin mennessä.
Kaapin Jounin kenttä
Kaapin Jouni eli Jouni Aikio (1875-1956) oli aikoinaan merkittävä saamelainen poromies, ja hänen entinen kotipaikkansa on tärkeä osa Lemmenjoen suunnan saamelaisten kulttuurimaisemaa ajalta, jolloin saamelaiset alkoivat siirtyä kiinteään asumiseen. 1800-luvun lopulla perusteulla tilalla asui ennen Kaapin Jounia Antti Juhaninpoika Morottaja, mutta Kaapin Jounin jälkeen Aikiot asuttivat tilaa vuoteen 2004 asti.
Nykyisin tila kuuluu Metsähallitukselle ja on osa Lemmenjoen kansallispuistoa. Kesäisin Kaapin Jounin kentästä huolehtivat Metsähallituksen lammaspaimenviikkoihin osallistuvat paimenet sekä pihapiirissä laiduntavat lampaat.
Nousu Joenkieliselle
Lauantain kääntyessä iltaa kohti, otettiin suunnaksi Joenkielisen tunturi. Aamun sateista ei ollut tietoakaan ja nousemaan pääsi mitä mainioimmassa säässä. Nousuvauhti tosin ei ollut kaksinen, sillä kiusaus pysähtyä ja ottaa valokuvia kasvoi samaa tahtia nousumetrien kanssa.
Yöttömän yön aurinko
Melko rauhallisesta nousutahdista huolimatta kaikki ehtivät Joenkielisen huipulle sopivasti ennen kuin aurinko oli matalimmillaan. Kuvattavaa riitti joka puolella.
Tarkkana laskeutuessa
Joelle palatessa sai väsyneiden jalkojen kanssa olla tarkkana kivien ja liukkaiden juurien kanssa. Nekään tosin eivät estäneet pitämästä kameraa valmiina ja pysähtymään tallentamaan hetkiä kultaisessa valossa.
Lohturuokaa väsymykseen
Puolikkaan yön unien jälkeen sunnuntaina oli vielä vuorossa Korpikartanon pihapiirissä ruokakuvauksen työpaja lounaan valmistuksen yhteydessä. Väsymys oli kova, mutta onneksi avotulella valmistettu lounas jälkiruokineen piristivät ennen kotiinlähtöä.