Harri Krogerus muutti lukioikäisenä Utsjoelta etelään ja tuli varhain isäksi.
Neljä lasta ja yksi avioero myöhemmin hän alkoi yhä enemmän kiinnostua käsitöistä ja kaivata juurilleen Lappiin.
Ammateiltaan mies on puuseppä ja allasmestari. Käsityöläisyys alkoi puhtaasti harrastuksesta. Pikkuhiljaa työjälki kuitenkin muuttui yhä siistimmäksi ja esineet pienemmiksi.
– Kerran minulta kysyttiin, voisinko tehdä jotain hopeisena. Laskin, että minulla on nippa nappa varaa ostaa neljänneskilo hopealankaa. Ostin langan ja tein korut. Kun sain rahat, ostin lisää hopeaa ja tein koruja. Kun viiden vuoden ajan olin laittanut kaikki harrastuksesta saadut rahat uudelleen materiaaliin ja työkaluihin, niin huomasin, että pieni toiminimestä lähtenyt sivujuonne on jo ihan vakavasti otettava juttu, Krogerus kertoo.
Pari vuotta sitten miestä alkoi houkuttaa, ettei hän enää kesäloman jälkeen palaisikaan töihin, vaan jäisi kokonaan yrittäjäksi. Tarkoitus oli kokeilla aluksi vain kuukausi.
– Yhtäkkiä huomasin, että minulla on jatkuvasti kolmen kuukauden jono. Tällä hetkellä tiedän mitä teen elokuun loppuun asti: paljon koruja, mutta myös remontti- ja terassihommia.
Krogeruksen päätyö on hopeatyöt, mutta noin puolet ajasta sosiaalisella miehellä menee muihin hommiin.
– Jos osaa laajan kirjon asioita, niin leipää löytyy Utsjoelta. Vaihtelu ja ihmisten tapaaminen ovat mukavaa. Kuka hullu sitä jaksaisi aina puurtaa yksin omalla työpisteellään, hän naurahtaa.
Krogerus on saamelainen ja niin ovat hänen käsityönsäkin. Oman kylän poika tunnetaan hyvin Utsjoella ja paikkakuntalaisten tuella toimintaa on ollut helppo rakentaa. Asiakkaat ovat tuoneet lisää asiakkaita, joten markkinoida ei juuri ole tarvinnut.
Haraldin Pajan koruista noin puolet menee paikallisille, neljännes Norjaan ja loput matkailijoille tai lahjoiksi maailmalle.
– On täältä lähtenyt koruja muun muassa Britteihin, Slovakiaan, New Yorkiin ja Nunavutiin, hän luettelee.
Onni on pohjoisessa
Harri Krogerus elää onnellisena Utsjoella. Kiitos siitä kuuluu tiiviille yhteisölle, asiakkaille, perheelle ja suvulle sekä ympäröivälle luonnolle.
– En ajattele, että yrittäjänä minun tehtäväni olisi tahkota rahaa. Yrittäjyys on minulle keino hankkia elanto. Täällä pohjoisessa aineettomat arvot, kuten hiljaiset hetket luonnon kanssa ja ajatus siitä, että kuuluu tänne, kun esivanhemmatkin ovat täällä asuneet, merkitsevät paljon. Niitä ei mitata katteella ja tuloksella, mies summaa.
Puusepäksi valmistuttuaan Krogerus oli päättänyt, että hankkii vuoden rakennusalan kokemuksen Jyväskylästä, jonka jälkeen hän pakkaa auton ja muuttaa kirjat pohjoiseen, lähtee mukaan, kuka lähtee.
Hinku kotiin oli kova.
– En kokenut olevani etelässä kotonani, vaikka sieltä jäikin hyviä muistoja ja siellä on mukava käydä. Elämäntapa tuntui itselleni jotenkin pinnalliselta ja aina piti olla kova kiire. Mielummin elän tässä hetkessä luonnon kanssa, kuin juoksen kalenteria vastaan kilpaa.
Miehen lapsuudenmuistoihin Utsjoella kuuluu tuntureita, lunta, pulkkamäkiä, pilkkimistä ja kiehtovia metsäpolkuja aurinkoisina kesäpäivinä. Yhteyttä omaan ympäristöön, luontokokemuksia ja erätaitoja Krogerus pitää tärkeinä. Näitä kokemuksia ja arvoja hän haluaa antaa myös omille lapsilleen.
– Koen, että minun tehtäväni on tarjota lapsilleni paikka, jossa he saavat mahdollisuuden tutustua ja saada yhteyden tähän ympäristöön. Se on se arvo, jonka haluan antaa eteenpäin. Tehköön ja olkoon, mitä haluavat, kunhan tietävät, että koti löytyy aina pohjoisesta.
