Kalastus, talveen valmistautuminen ja omien akkujen lataus pitävät nuorgamilaisen poromiehen Aslat-Jon Länsmanin kiireisenä myös kesällä. Jos aikaa riittää, kuuluu ohjelmaan kuitenkin myös surffausta ja laitesukellusta.
— Nyt on se aika vuodesta, kun voi ladata paristoja tulevaa talvea varten. On tässä silti koko ajan kaikkea näpräämistä. Aitojen ja rekien korjausta, moottorikelkkojen huoltoa ja heinän tekoa. Sellaista talveen valmistautumista, Aslat-Jon Länsman sanoo katsellessaan ikkunasta ulkona virtaavaa Tenoa.
Aslat-Jonille näky on tuttu, sillä hän on asunut koko ikänsä Nuorgamissa, Suomen pohjoisimmassa kylässä. Samalla alueella hänen sukunsa on asunut jo vuosisatoja, ja porot ovat aina olleet suvun pääelinkeino. Mies toteaakin, että haastattelussa on varmaan kätevämpi viitata häneen etunimillä, sillä Länsmaneja alueella on runsaasti muitakin.
Nyt alkukesästä porot ovat laajalla alueella tunturissa. Niitä kyllä käydään katsomassa, mutta kovin kauas ei ole mielekästä lähteä. Loppukevään vasontakin tapahtui rauhassa niillä samoilla sijoilla missä se on tapahtunut joka vuosi aiemminkin.
— Ei menty turhaan sitä häiritsemään. Vähän dronella lentäen tarkkailtiin, että miten poroilla menee.
Kesäkuussa katseet ovatkin joessa, ja veneetkin on ehditty tervaamaan lohestuskautta varten. Vaikka Tenon lohisopimus on vienyt ison osan kesän lohimatkailijoista ja paikallisten matkailuyrittäjien asiakkaista, tarjoaa se silti ravintoa paikallisille.
— Nyt pyydämme verkolla lohta isän kanssa.
Joidenkin paliskuntien alueella keväällä syntyneet vasat merkataan jo kesällä, mutta Kaldoaivin paliskunnassa asian kanssa odotetaan aina syksylle.
— Aikoinaan ennen minun elinaikaani vasat merkattiin kesäisin, mutta kuivaan aikaan se nostattaa paljon pölyä ja kuluttaa maata, mikä ei ole hyvä luonnolle eikä vasoille. Syksyllä on sen verran kosteaa, että maa kestää vaikkapa moottoripyörillä ajamisen.
Syksyä ennen porojen liikkeitä käydään katsomassa Aslat-Jonin arvion mukaan kahdesta kolmeen kertaan viikossa, kun talvella poroja paimennetaan lähes päivittäin.
Myöhemmin kesällä itikoiden ilmaantuessa porojen kiusaksi, tuppaavat ne liikkumaan isoissa tokissa. Silloin ne hakevat helpotusta avoimilta paikoilta, kuten autoteiltä.
— Silloin niitä ei hirveästi autotkaan kiinnosta, Länsman naurahtaa viitaten paikallisiin liikenneruuhkiin.
Nuorgamissa koko ikä
Täysi itsestäänselvyys Nuorgamiin jääminen ei Aslat-Jonille ollut. Lukion jälkeen vaihtoehtona oli lähteä jatkamaan opiskeluja jonnekin etelämmäksi. Vaakakuppi kallistui kuitenkin vanhempien työn jatkamisen puolelle.
Nyt poronlihaa ja sen jalosteita liikkuu Nuorgamista eteläisimpään Suomeen niin kauppoihin kuin ravintoloihinkin, ja arjessa ovat mukana vaimo Sivi sekä kaksivuotias Aslat-Niillas.
Kesällä Aslat-Niillas on saamassa myös nuoremman sisaruksen ja Nuorgam uusimman asukkaansa. Perheenisän puheen rivien välistä ymmärtää, ettei syytä lähteä Suomen pohjoisimmasta kylästä ole tulevaisuudessakaan.
— Vaikka Nuorgam on pieni paikka, niin täällä on todella kansainvälinen tunnelma. Kaupalla kuulee kesällä samaan aikaan puhuttavan saamen ja suomen lisäksi norjaa, saksaa, venäjää ja englantia. Monet täällä osaavat sitten kolmea kieltä, itsellä on vielä englanti siihen päälle pohjoissaamen, suomen ja norjan lisäksi, pohjoissaameksi koulunsa käynyt Aslat-Jon sanoo.
Pieni ei kuitenkaan tarkoita tylsää. Tekemistä riittää, kun siitä itse huolehtii, ja Suomen pohjoiskärjessä kaikki vapaa-ajan aktiviteetit liittyvät luontoon. Kaldoaivin erämaan lisäksi esimerkiksi Norjan puolelle Jäämerelle on vain muutamien kymmenien kilometrien matka.
— Suurin osa vapaa-ajasta menee perheen kanssa, mutta välillä pääsee perhokalastamaan, maastopyöräilemään, laitesukeltamaan tai surffaamaan Jäämerellä. Tai vaeltamaan tunturissa.
Yrittäjänä saamelaisuuden lähettiläänä
Kielitaidosta on hyötyä myös turistien kanssa, vaikka Aslat-Jonin yritys Arctic Siidalla asiakkaita onkin vain talvisin.
— Suunnittelemme aina asiakkaille sopivan paketin heidän kanssa. Yleensä he ovat täällä noin viikon esimerkiksi mukana paimentamassa poroja ja saatamme käydä vaikka Jäämerellä kokeilemassa onneamme kuningasrapujen kanssa. Matkailijoita on ihan joka puolelta maapalloa ja monien yhteistyökumppaneiden kautta. Nuorgamissa teemme tiivistä yhteistyötä Nuorgam Holiday villagen kanssa.
Toiminta on melko pientä, mutta se toimii myös valttikorttina.
— Monet tulevat juuri sen takia. Jotkut asiakkaat ovat olleet ihmeissään, kun he eivät edes tienneet, että on olemassa paikkoja, joihin ei ole rakennettu mitään turisteja varten. Autenttisuus tekee todella suuren vaikutuksen asiakkaisiin. Me kuitenkin teemme poronhoitoa joka tapauksessa, oli asiakkaita tai ei.
Oman elämäntapansa esittelemisellä on saamelaiselle yrittäjälle ja poromiehelle muukin merkitys kuin vain pelkkä lisäansioiden hankkiminen. Asiakkaat pääsevät kurkistamaan nykyajan elävään saamelaiskulttuuriin, joka jää usein ulkomailla matkailukuvaston ulkopuolelle.
— Osa asiakkaista on asioista hyvin perillä, ja heille pääasia on päästä tutustumaan saamelaiskulttuuriin ja osallistua porojen paimennukseen. Se tässä työssä viehättääkin, kun pystyy jakamaan oikeaa faktaa ja tietoutta. Se menee sitten globaalisti eteenpäin asiakkaiden mukana.