Hillamaria Mäkinen tuli Lappiin puolison opintojen myötä, löysi kiinnostavia töitä kerta toisensa perään ja lopulta varsinaisen kultakaivoksen Sodankylästä.
Malminetsintää tekevän Rupert Finland Oy:n henkilöstö- ja viestintäpäällikölle, FM, YTM Hillamaria Mäkiselle, 35, on tärkeää olla työssään läsnä ihmisille.
– Ihmisläheisyys on tärkeää henkilöstöpäällikön työssä, mutta myös meidän sidosryhmäviestinnän kannalta on aivan olennaista tavata paikallisia ihmisiä – koskettaahan kaivoshanke maanomistajia ja paikallista toimintaa todella paljon. Yhteistyö on edellytys sille, että saamme edistettyä hanketta parhaalla mahdollisella tavalla ottaen kaikki sidosryhmät huomioon ja vähennettyä mahdollisia ärsykkeitä ympäristölle ja ihmisille.
Niinpä Mäkisen työpäivään voi kuulua vaikkapa vierailu Tähtikunnan koululla, mihin yritys teki koulun 130-vuotisjuhlan kunniaksi lahjoituksen luonnontieteelliseen ja matemaattiseen opetukseen. Yrityksen toiveena on, että uratarinoita kuulevat koululaiset voisivat nähdä mahdollisuuden työllistyä tulevaisuudessa vaikkapa geologina tai insinöörinä omalla kotipaikkakunnallaan.
– Vuonna 2016 yrityksessämme oli kaksi työntekijää ja nyt meitä on jo 35. Jos Ikkarin kaivoshanke käynnistyy vuosikymmenen vaihteessa, hankkeen on arvioitu työllistävän jopa 300 henkilöä. Se on iso ja mielenkiintoinen haaste, Mäkinen sanoo.
Uramahdollisuuksia yksi toisen perään
Hillamaria Mäkinen muutti puolisonsa kanssa Lappiin syksyllä 2013 Tampereelta.
– Tulimme ensin Rovaniemelle Kallen oikeustieteen opintojen perässä ja menin sitten itsekin Lapin yliopistolle kuluttamaan aikaa, vuonna 2020 yhteiskuntatieteen maisteriksi valmistunut Mäkinen kertoo.
Molemmilla oli korkeakoulututkinto jo ennestään, minkä myötä pariskunta muutti hieman varkain Sodankylään jo vuonna 2017.
– Kalle sai täältä ensin kesätyöpaikan rakennusvalvonnassa, mutta se vaihtuikin sitten pidempään määräaikaisuuteen ja lopulta vakituiseen työsuhteeseen. Mulla oli ja on edelleen yritystoimintaa Rovaniemellä, missä pyöritin opintojen ohella tanssikoulua.
Perheen kaksi vanhinta lasta aloitti Sodankylässä päiväkodissa, kun Mäkistä kysyttiin luokanopettajan sijaiseksi Vaalajärven kyläkouluun.
– Se oli hyvin mielenkiintoinen muutos uralla. Opetin yhtäkkiä 4.–6.-luokkalaisille luku- ja taideaineita parinkymmenen oppilaan koulussa. Siinä pääsin tutustumaan kylätoimintaan ensimmäistä kertaa. Seuraavana syksynä jatkoin viereiseen kyläkouluun, josta jäin sitten äitiyslomalle.
Korona-aikana Mäkinen katseli sopivia etätyömahdollisuuksia. Työpaikka löytyi naapurikunnasta Kittilästä.
– Verohallinto on hyvin miellyttävä työnantaja, sen palveluksessa on paljon työntekijöitä ja töitä pystyy tekemään hyvin joustavasti. Verosihteerinä ymmärsinkin, miten paljon kaivosala työllistää ihmisiä täällä ja miten kansainvälistä toiminta on. Nykyiseen työhöni päädyin hakemalla ensin avoimen rekryn kautta toimistopäällikön äitiysloman sijaiseksi, josta etenin alle vuodessa henkilöstö- ja viestintäpäälliköksi.
Moderni kultakaivos innostaa
Sodankylässä malminetsintään keskittyvä Rupert Finland keskittyy parhaillaan kultalöytöön Sodankylän ja Kittilän välissä.
– Malminetsintähän on hyvin start up -henkistä työtä. On hyvin harvinaista, että löydetään näin hyvälaatuinen esiintymä, ja se tekee tästä työstä mulle itsessään ihan kultakaivoksen. Tällaista projektia ei ole missään muualla, Hillamaria Mäkinen hehkuttaa.
Kolmenkymmenenviiden hengen työyhteisöön mahtuu ympäristöasiantuntijoita, geologeja, insinöörejä ja pitkän uran tehneitä kaivostyöntekijöitä.
– Saan työskennellä porukassa, jossa jokainen on aidosti alansa parhaimpia. Koen, että työyhteisössä on monta samassa elämäntilanteessa elävää, ja se tekee yhdessä työskentelyn entistä mielekkäämmäksi. Sparraus työyhteisössä on aika visionääristä ja innovatiivista.
Kilpailu työntekijöistä alalla on kovaa, eikä Rupert Finland ole alan ainoa työnantaja Sodankylässäkään. Kevitsan monimetalliesiintymä on työllistänyt alueella jo yli kymmenen vuotta. Sakatin hanke on taas samassa vaiheessa kuin Ikkari ja hankkeet saattavat edetä rakennus- ja tuotantovaiheeseen yhtä aikaa.
– Rahalla ei voi loputtomasti kilpailla, joten haluamme muilla keinoilla tehdä tästä pikkaisen paremman paikan olla töissä. Sitä tavoitetta kohti menemme yhdessä.
Henkilöstön mahdollisen kymmenkertaistumisen Mäkinen näkee myös henkilökohtaisena kehittymishaasteenaan.
– Kaivosalalla ei ole hirveän monta henkilöstöjohtamisen ammattilaista, joka olisi ollut mukana malminetsintävaiheesta teollisuusvaiheeseen. Jos tällaiseen räjähdysmäisesti kasvavaan porukkaan onnistuu luomaan modernin yrityskulttuurin, missä kaikilla on hyvä tekemisen meininki, niin olisihan se iso meriitti.
Hiihtolomalle joka viikonloppu
Jotta molemmat vanhemmat voivat keskittyä vastuullisiin töihinsä, perheen arjen tulee sujua mutkattomasti. Mäkinen ja hänen puolisonsa ovat molemmat Tampereelta lähtöisin, joten uusi tukiverkosto on pitänyt luoda itse.
– Meillä tuli tosi hyvä tuuri. Meidän ensimmäisen vuokra-asunnon naapurissa asusti aivan ihana perhe, joilla oli samanikäinen lapsi kuin meillä. Lasten kautta löytyi niitä perheitä, joissa vanhemmat ovat muualta muuttaneet. Kaikki ymmärtävät silloin jutun juonen. Lapsia otetaan yökylään tarvittaessa hyvin helposti, eikä sitä kyseenalaisteta tai kysellä syitä.
Hillamaria Mäkisen mielestä on tärkeä muistaa, etteivät samanhenkiset lapset ja aikuiset ilmesty kohdalle aivan itsestään.
– Sosiaalinen media voi olla yllättävän hyvä väylä löytää ystäviä. Kun me aloimme rakentaa ja perustin sitä varten blogin ja IG-tilin, sitä kautta löytyikin muita talonrakentajia alueelta.
Paras sosiaalisen kanssakäymisen paikka on Mäkisen mukaan kunnan ylläpitämä avantosauna.
– Kuulin viime talvena, että joillain oli tapana käydä avannossa ja keräsin uskallusta pyytää yhtä naapuria seuraksi. Ensimmäisen avantokerran jälkeen sovimme seuraavasta ja meistä tuli harrastuksen myötä hyviä ystäviä.
Perheen arki pyörii nyt mukavan tiiviisti pienen alueen sisällä, kun tontti löytyi Sodankylän keskustasta.
– Olen opetellut heräämään aikaisin, siinä viiden nurkilla. Näkymä matkalla crossfitiin on joka aamu erilainen. Mulla on välillä semmonen kilpailu auringon kanssa, että kumpi on ennemmin ylhäällä. Crossfit on muuten yksi tärkeä tekijä siinä, että sopeuduin tänne. Täällä on tosi hyvä sali ja yhteisö. Tytöt, nyt 4-, 7- ja 9-vuotiaat, käy sirkuksessa, tanssii, pelaa lentopalloa ja jääkiekkoa. Jokaiselle löytyy jotain, saavat kokeilla kaikkea.
Koko perhe viettää lumiseen aikaan viikonloput usein Pyhätunturilla.
– Meidän koko perhe laskettelee, nelivuotiaskin pystyy jo laskemaan aikuisten rinteitä. Se on parasta, kun perjantaisin voi lähteä töistä ja suunnata Suomen parhaisiin laskettelurinteisiin. Joka viikonloppu on hiihtoloma!
Mäkinen pitää tärkeänä, että heillä on puolisonsa kanssa molemmilla työnantajat, jotka ymmärtävät, että heidän perheensä ovat Tampereella ja myös heidän kanssaan halutaan viettää aikaa.
– Jouluna pidämme ylimääräisen lomaviikon Tampereella. Onhan se omien vanhempien ikääntyessä käynyt mielessä palatakin sinne. Ensin oli ajatus, että heti kun lapset menevät kouluun, niin ehdottomasti muutetaan takaisin. No sitten olimmekin jo kiinni tässä taloprojektissa. Sitten ajatus on, että palataan, kun lapset menevät lukioon, mutta tuleehan se lukioikäkin nopeasti vastaan – ei sitä varmaksi voi vielä tietää.
Se, mikä Mäkistä eniten Sodankylässä pitää, on työpaikka, jollaista ei ole missään muualla.
– Olen äärimmäisen onnellinen ja innostunut mahdollisuudesta olla mukana. Toivon mukaan projekti viedään loppuun saakka.
