Luonto-ohjaaja Ossi Blomqvist tuli Lappiin alun perin opasharjoitteluun. Valmistuttuaan hän jäi Ivaloon harjoittelupaikan tarjonneeseen yritykseen töihin.
Ossi Blomqvist, 29, päätyi asumaan Inarin kuntaan monen sattuman kautta.
– Opiskelin luonto-ohjaajaksi Koulutuskeskus Salpauksessa ja kysyin opettajalta, missä voisi olla sopiva harjoittelupaikka. Sattumalta opettajalle oli juuri osunut silmään Xwander Nordicin ilmoitus, jossa haettiin opasharjoittelijaa paikkaan, mistä varmasti saa paljon irti, mutta se vaatisi myös tekijältä paljon. Ilmeisesti olin osunut opettajan silmään, koska hän sanoi, ettei olisi tänne ketä tahansa lähettänyt.
Harjoittelu vaihtui oppisopimuskoulutukseksi ja valmistuttuaan Blomqvist jäi yritykseen töihin Ivalon kylään.
– Ivalo on mulle maantieteellisesti kaikkein paras paikka asua Lapissa. Sellaista pientä kaupunkilaisihmistä musta löytyy, että nautin uimahallista ja liikuntaseuratoiminnasta, mutta samalla tästä pääsee vartissa isoihin erämaihin.
Työympäristö kannustaa kehittymään
Ossi Blomqvist työskentelee tapahtumatuotanto- ja ohjelmapalveluyrityksessä, joka tarjoaa varusteita, palveluita ja tiloja niin ulkoilun harrastajille kuin tapahtumajärjestäjille ja elokuvatuotantotiimeillekin. Niinpä oppaan toimenkuvakin on laaja.
– Yritys on paikkakunnalla aika tuore, joten oppaan työhön liittyy paljon uusien tuotteiden luomiseen liittyvää taustatyötä. Sitten tietenkin, kun hommat alkaa rullata, päästään hiomaan niitä ohjelmapalvelutuotteita. Sesongin ulkopuolella ehdin olla kaupalla myyjänä ja näpytellä löyhästi nettikaupan puolellakin asioita kuntoon.
Hieman yllättäen myös aiemmasta LVI-asentajan tutkinnosta on ollut hyötyä.
– Olen ollut mukana rakentamassa vuokraamotiloja ja varustekuivaushuoneita. Siihen vielä vähän erätaksina ja talonmiehenä toimimista. Tässä pärjää, kun on monesta asiasta jotain pientä osaamista.
Lapissa ja oppaan tehtävissä lähtökohta asiakaspalvelulle on erilainen kuin vaikkapa rakennusalalla.
– Täällä asiakkaat ovat lomalla ja heidän tukenaan olemisesta tulee yllättävän hyvä fiilis. Hehän säkenöivät siitä, miten kaunista täällä on. Se lapsenomainen palo, mikä niissä ihmisissä syttyy vaikkapa lumen näkemisestä, kytee sitten itsessäkin. Sen puolesta tämä on aika hyvä työ minulle.
Blomqvistin haaveissa on elättää joskus itsensä pitkiä vaelluksia tarjoavana oppaana.
– Tämä työ on jatkuvaa omien taitojen kehittämistä, ja se onnistuu täällä Lapissa täydellisesti. Se, että ihmiset haluaisivat tulla juuri minun opastuksilleni, vaatisi minulta paljon enemmän yksilönä kuin työ isomman yrityksen leivissä. Ei mulla ehkä ole sellaista selkeää urapolkua vielä mielessä. Täällä tuntuu turvalliselta, että voi myös tyhmiä kysymyksiä kysyä. Ilmapiiri on kannustava ja salliva. Luottamusta osoitetaan paljon, mutta tukeakin saa.
Poikkeavan hyvät kotikenttäedut
Kalastusta ja metsästystä harrastavalle maastossa liikkujalle Inari on asuinpaikkakuntana aivan omaa luokkaansa. Inarissa on yli sata nimettyä tunturia. Kuusimetsän pohjoinen raja kulkee kunnan eteläosan erämaissa ja pohjoisessa saavutaan jo mäntyrajalle. Metsä- ja tunturimaisemia halkovat lukuisat vesistöt, joista hallitsevin on tietysti Suomen toiseksi suurin järvi, Inarijärvi.
– Inarilaisena saan metsästykseen ja kalastukseen hyötyjä, jotka ovat täysin poikkeavat verrattuna muuhun Suomeen, Ossi Blomqvist kehuu.
Paikkakuntalaisten oikeuksista ja luvista löytyy kattavasti tietoa Metsähallituksen sivuilta, mutta monen hienon tapahtuman äärelle pääsee Blomqvistin mukaan vain kyselemällä.
– Voi olla, että jossain on ilmoitus Keväjärven pilkkikisoista, mutta ei ajo-ohjeita tai tarkkaa tietoa sijainnista. Paikallisilta kyselemällä saa kyllä tietoa ja voi olla, että reitti onkin sitten opastettu siellä paikan päällä.
Kunnan liikuntatoimi ja paikalliset seurat pitävät huolen, että tekemistä riittää myös urheilukentillä ja sisäliikuntatiloissa.
– Höntsäsählyssä ja höntsäjalkapallossa olen käynyt. Pesäpalloa en vieläkään ole ehtinyt pelaamaan, vaikka tarkoitus on ollut.
Luonto kutsuu luokseen myös vapaa-ajalla
Lapissa Ossi Blomqvist oli käynyt muutaman kerran ennen muuttoaan, mutta ei juuri Inarissa.
– Tulin ilman mitään erityisiä odotuksia, ja siitä huolimatta huomasin usein yllättyväni positiivisesti. Karttaakin katsomalla näkee, että luontoa täällä riittää, mutta millä tavoin se tulee osaksi arkea, se oli yllätys.
Olipa kesä tai talvi, Blomqvist suuntaa vapaa-ajallaankin luontoon – usein työkaverinsa kanssa.
– Tehdään tosi laajasti kaikkea pyöräilystä kalliolaskeutumiseen ja avantouintiin.
Blomqvist tykkää myös haastaa itseään luonnonmuonaan, turvallisuuteen ja selviytymistaitoihin keskittyvissä tapahtumissa.
– Survival Killan ulkoilun turvallisuuskurssit ovat yleensä Lapissa. Kursseilla perehdytään luonnossa selviytymiseen rajoitetuin varustein, ja sehän sitten tarkoittaa myös opiskelua teemaan liittyen.
Miten pärjätä viikko maastossa pelkkien luonnonantimien varassa, ilman omaa puukkoa ja majoitteita? Vastauksen etsiminen vapaa-ajalla tuo varmuutta oppaankin tehtäviin. Mutta kumpi on oppaalle rakkaampi, kesä vai talvi?
– Molemmissa on hemmetin hienoja asioita ja hyviä puolia. Toisaalta täällähän on kahdeksan vuodenaikaa, ja niissä on vielä ihan käsinkosketeltavat erot. Mikä niistä kahdeksasta olis kaikkein paras, se onkin vielä hankalampi miettiä.
