Saamelainen runoilija ja muusikko Niillas Holmberg tunnetaan aktiivisena alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden puolestapuhujana. Taiteilijana Holmberg vaalii luonnon rauhaa ja haluaa asua Saamenmaassa.
Utsjoella syntynyt Niillas Holmberg näkisi Saamenmaan mieluummin ilman valtakuntien rajoja. Hänen sukunsa asuu Tenojoen molemmin puolin, Norjassa ja Suomessa, mutta ennen kaikkea Saamenmaassa.
– En ole taiteilija Lapissa, vaan Saamenmaassa, Sápmissa. Minulla ei ole lappilaista, saatika suomalaista identiteettiä. Se ei ole mitään kritiikkiä Lappia tai Suomea kohtaan, mutta se ei vain ole osa minua, Holmberg sanoo.
Tämä on merkittävä Niillas Holmbergia ja hänen taidettaan määrittävä asia. Holmberg on julkaissut viisi runokokoelmaa, hänen runojaan on käännetty yli kymmenelle kielelle ja muusikkona hän esiintyy neljässä eri kokoonpanossa. Oma maa, äidinkieli pohjoissaame ja vanha saamelaiskulttuuri ovat asioita, joita Holmberg haluaa vaalia. Näistä lähtökohdista törmäyksiltä länsimaisen yhteiskunnan arvojen kanssa ei voi välttyä. Holmbergin mukaan, siinä missä länsimainen kulttuuri korostaa individualismia ja kilpailemista, perinteinen saamelainen maailmankatsomus saamelaisuus suosii pikemminkin yhteisöllisyyttä ja kollektiivisuutta.
– Sen sijaan, että ajatellaan omaa elämää ja uraa, ajatellaan päätöksiä tehdessä seitsemää seuraavaa sukupolvea, Holmberg selittää eroja.
Nykymaailmassa tämä näkyy esimerkiksi luonnonvarojen käytössä. Holmbergin mukaan saamelaiseen maailmankatsomukseen ei kuulu elintilan paremmaksi kohentaminen, vaan tasapainon pitäminen luonnossa ja kohtuullisuus harvemmin istuu kapitalistiseen järjestelmään. Näitä ristiriitoja Holmberg käsittelee taiteessaan.
Holmberg kasvoi kodissa, jossa saamelaisidentiteetin korostaminen ja nostaminen koettiin tärkeäksi. Pikkuhiljaa, luovan työn kautta Niillas alkoi itsekin löytää keinoja vaikuttaa asioihin.
– En ole koskaan kokenut itseäni viihdyttäjäksi ja olen aina halunnut ottaa kantaa näihin asioihin. Jo ennen kuin minusta tuli taiteen myötä jonkinlainen julkinen hahmo.
Holmberg kokee, että politiikka ja valtion alaiset instituutiot eivät ole vieneet saamelaisten asioita eteenpäin, siksi on tärkeää sivistää ihmisiä myös taiteen keinoin.
– Taiteen avulla voi päästä sellaisiin paikkoihin ihmisessä, mihin ei muuten pääsisi.
Holmberg oli mukana luomassa Ylen Sano se saameksi -verkkosivustoa, joka voitti Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon vuonna 2017. Sivusto kertoo käyttäjälle uhanalaisista saamelaiskielistä ja tekee samalla kielen elvytystyötä. Holmbergin mukaan tämä on yksi esimerkki siitä sivistystyöstä, mitä opetushallituksen pitäisi tehdä.
– Opettajat ympäri Suomen ovat kiitelleet, että vihdoinkin on olemassa saamelaisista kertovaa materiaalia, jota voi käyttää opetuksessa.
Niillas muistaa, kuinka hän lukioikäisenä sai käsiinsä maailman alkuperäiskansoja käsittelevän historian oppikirjan. Siinä oli vain puolentoista sivun tiivistelmä saamelaisista. Holmberg oli järkyttynyt.
– Tästä on kymmenen vuotta aikaa, eikä tilanne ole siitä muuttunut. Eihän siinä voi ihminen tulla muuhun johtopäätökseen kuin siihen, että se on silkkaa politiikkaa, Holmberg sanoo ja viittaa saamelaisten äänen vaimentamiseen.
– Jos ihmisten tietämys saamelaisista perustuu stereotypioihin ja median luomiin käsityksiin, eikä oikeaa tietoa ole, on helppo alistaa kansaa, hän jatkaa.
Paluu kotiseuduille
Holmberg muutti juuri Ruotsin Jokimukasta takaisin synnyinseudulleen Utsjoelle. Luovan työn ammattilaiselle Suomen pohjoisimmassa kunnassa asuminen tietää paljon matkustelua, jota Niillas on pyrkinyt viime aikoina tietoisesti vähentämään. Paikallaan pysymistä auttaa, että hän sai vastikään nelivuotisen apurahan kirjoittamiseen. Holmberg on käynyt lukion Tampereella ja asui pari vuotta sitten jonkin aikaa Tromssassa, mutta kokee, että hänen on helpompi tehdä työtään rauhallisessa ja tutussa ympäristössä.
– Käsittelen taiteessani paljon omia seutuja ja omaa kulttuuria. Valinta pysyä pohjoisessa liittyy siihen, että vaalin omaa rauhaa.
Tällä hetkellä Holmberg työstää uutta, alkuperäiskansa-poliittista runokokoelmaa. Holmberg kirjoittaa pohjoissaameksi ja käsittelee teoksessa asioita, jotka ovat tuttuja muillekin alkuperäiskansoille.
– Nils-Aslak Valkeapää oli ensimmäisiä tekijöitä, joka korosti sellaista veli-sisko-ajattelua kansojen kesken. Alkuperäiskansoilla ympäri maailman on samankaltaisia ongelmia ja yhteentörmäyksiä länsimaisen yhteiskunnan arvojen kanssa, Holmberg sanoo.
Runo vielä julkaisemattomasta kokoelmasta Juolgevuođđu (Jalkapohja)
Muhto ain dat ihtet, mánát
geaid bealjit dego lasttat, mánát
geat gazzet giellaoahpa biologiijas.
Bussábielluid taktihkka
duođaštit juohke sáni adjektiivan.
Dat lea rássegietti strategiija.
—
Vaan yhä niitä itää, lapsia
joiden korvat muistuttavat lehtiä, lapsia
jotka saavat kieliopin biologiasta.
Kissankellojen taktiikka
todentaa jokainen sana adjektiiviksi.
Katso kukkaisniittyä, strategiaa.
Artikkeli julkaistu 2/2018