Etelä-Suomessa ja Euroopassa asunut Jonne Kauppi sai huomata, että arki on arkea kaikkialla. Simossa vuodenaikojen rytmittäessä arkea hänelle syntyi tunne, että tällä paikkakunnalla hänen kuuluu olla pysyvästi.
Asumisen väljyys ja luonto houkuttelivat Jonne Kaupin, 31, muuttamaan pohjoiseen puolisonsa kanssa.
– Meillä kummallakaan ei ollut kontakteja Simossa, mutta etsimme juuri tämän kokoista paikkaa, missä toinen ihminen huomataan ja nostetaan kättä vastaan tullessa.
Kaupille löytyi työpaikka Simon kirjastosta. Kustannustoimittajan töitä kotoa käsin tekevää puolisoa ei ollut vaikeaa taivutella mukaan.
– Hänellä oli koko elämänsä ajan ollut toive muuttaa pysyvästi Lappiin.
Mistään hypystä tuntemattomaan ei kuitenkaan ollut kyse, sillä Meri-Lapin alue oli Torniosta lähtöisin olevalle Kaupille tuttu ennestään.
– Simon sijainti on hyvä. Se on sopivasti minun Torniossa asuvien sukulaisten ja meidän oululaisten ystävien välissä. Maantieteellisesti tämä on kiinnostava alue, kun on suoaluetta, Simojoki ja Perämeri. Ja uutisia kun lukee, niin monenlaista investointia on tulossa ihan lähialueelle. On mielenkiintoista seurata, mihin suuntaan alue kehittyy.
Kaipuu pysyvyyteen kirjavan asumishistorian jälkeen
Nyt kirjastotoimenjohtajana työskentelevä Jonne Kauppi tuli Simoon aluksi kirjastosihteeriksi ja viimeistelemään graduaan äly-alkuisista yhdyssanoista. Filosofian maisterin tutkinto oli pitkään ollut gradua vaille valmis, ja hän oli tehnyt harjoittelut ja työsuhteet opintojen ohessa kaikessa rauhassa.
– Minulla on aika kirjava asumishistoria ympäri Suomea. Opintoihin liittyvät harjoittelut suoritin Etelä-Suomessa ja ulkomailla. Suomessa olen muun muassa opettanut maahanmuuttajille suomen kieltä. Itä-Euroopassa opetin suomea lehtorien apuna Romaniassa ja myöhemmin Unkarissa, mistä jouduin koronapandemian takia palaamaan Suomeen.
Etelästä katsoen Simo voi tuntua eksoottiselta paikalta asua, mutta Lapin eksotiikan sijaan pariskunta haki hyvää arkea.
– En itse näe tätä paikkaa samalla tavalla kuin vaikkapa matkailija tai ohikulkija, koska arki on täällä. Kun asuin Torniossa, Oulu oli se eksoottinen etelä. Arki on kuitenkin arkea Romaniassakin, se koittaa kaikkialla. Muualla tuntui, etten halua asua täällä loppuelämääni. Simossa minulla on vahva tunne, että täällä minun kuuluu olla pysyvästi.
Lapin kirjastoverkosto on aktiivinen ja asiakkaat tulevat tutuiksi
Simon kirjastossa työskentelee kirjastotoimenjohtajan lisäksi kaksi kirjastosihteeriä ja yksi opiskelija. Kaikkien työnkuvat ovat hyvin monipuoliset.
– Pienessä kirjastossa täytyy hallita monia erilaisia asioita, mihin isommissa paikoissa on omat osastonsa. Lappilaiset kunnat eivät poikkea tässä muusta Suomesta. Kirjastolaki on sama ja meillä on samat perustehtävät, Jonne Kauppi sanoo.
Koko Lapin laajuinen verkosto ja hyvä työilmapiiri ovat hänen mukaansa Lapin vetovoimatekijät kirjastoalalla.
– Lapin kirjastokimppa on hyvä verkosto ja meillä on aika paljon yhteydenpitoa keskenämme. Lapin kirjastossa on monta kuntaa, mutta silti Lapin kirjastotyöntekijät ovat tulleet tutuiksi. Liekö missään muualla yhtä aktiivista verkostoa?
Simon kirjastossa on Kaupin mukaan kiva porukka töissä ja pienellä paikkakunnalla asiakkaat tulevat tutuiksi.
– Jos on muuten ollut harmaa päivä, niin asiakaskohtaamiset tuovat usein kivan lisän päivään.
Uusi kirjastotoimenjohtaja on huomioitu mukavasti myös kirjaston ulkopuolisilla vierailukäynneillä.
– Esimerkiksi päiväkodissa ja koulussa vieraillessani ja sivistystoimen johtoryhmässä esittäytyessäni minut on toivotettu lämpimästi tervetulleeksi Simoon, Kauppi kehuu.
Simossa voi keskittyä huomaamaan elämän pieniä asioita
Luonnolla on ollut Jonne Kaupin mukaan merkittävä osuus Simossa viihtymisessä.
– Olin kurkkuani myöten täynnä keinovaloja, betoniviidakoita ja metron ääntä. Sitä, että ihmiset kulkevat juoksemalla, vaikka joka paikkaan on lyhyt matka. Asfaltoituihin parkkialueisiin ja siihen, että vastapäätä on identtinen rakennus.
Kaupunkimiljöön vastakohta ei Simossa tullut yllätyksenä, mutta lopulta Kaupin yllätti se, miten vahvasti vuodenajat vaikuttavat häneen ja rytmittävät arkea.
– Muualla katselin vuodenaikoja enemmän tehtävien kautta, nyt vuodenkierto määrittyy luonnon kautta. Kaamos on pimeää ja kylmää aikaa, ja sitä olin kaivannut. Kesällä taas valon määrä on mieletön. Tämä vuodenaikojen kontrasti rauhoittaa ja maadoittaa.
Etäisyyskäsitys Lapissa muuttuu jo siitäkin syystä, että matka on usein kokemus itsessään.
– Luonnonmaisema työmatkalla toimii palauttajana. Me ollaankin naurettu, että jos vielä johonkin muutetaan, niin vielä kauemmas, ihan erämaahan.
Totta puhuen pariskunta on tyytyväinen nykyisen kotinsa sijaintiin. Simoon muuton jälkeinen rivitaloelämä vaihtui kaksi vuotta sitten vanhan talon ja sen pihapiirin kunnostamiseen kymmenen kilometrin päässä kuntakeskuksesta.
– Meillä on mukavat naapurit ja vapaa-aika hujahtaa helposti pihalla. Parasta on, kun saa risuja kantaa hiki päässä ja läiskiä sääskiä otsalle! Siinä tulee meressä uiminenkin vasta kakkosena.
Nykyinen arki on Kaupin mielestä tasapainoisempaa ja yllättäen myös sosiaalisempaa kuin entinen arki etelässä.
– Simossa on aikaa ja tilaa keskittyä huomaamaan niitä elämän pieniä asioita, jotka tuottavat hyvää oloa. Nyt kun perhe asuu niin lähellä, heitä näkee useammin. Isä käy meillä tosi usein. Torniostahan ajaa tänne alle tunnissa.
Lapin eksotiikka vetää nyt puoleensa ystäviä kauempaakin.
– Asiasta tehen tulevat käymään kylässä ja katsomaan, missä asutaan.
Kiinnostuitko? Lue lisää!
